Hyppää pääsisältöön

Aikuinen haluaa kouluttautua

Lakimies keskustelee asiakkaiden kanssa
Henkilöstökoulutuspäivien määrä on laskussa, vaikka koulutukseen osallistuminen lisää työntekijän työmotivaatiota. Koulutusvajetta paikataan osallistumalla vapaa-ajalla omaehtoiseen koulutukseen. 

Aikuinen haluaa kouluttautua

Julkaistu 14.12.2018 klo 09:00
Uutiset
Henkilöstökoulutuspäivien määrä on laskussa, vaikka koulutukseen osallistuminen lisää työntekijän työmotivaatiota. Koulutusvajetta paikataan osallistumalla vapaa-ajalla omaehtoiseen koulutukseen. 

Pro Uutiset

Aikuiskoulutukseen osallistui vuonna 2017 noin 1,6 miljoonaa 18–64-vuotiasta suomalaista eli 48 prosenttia väestöstä. Naisista aikuiskoulutukseen osallistui 54 prosenttia ja miehistä 43 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen Osallistuminen aikuiskoulutukseen vuonna 2017 -julkaisusta.

Keskimääräistä useammin aikuiskoulutukseen osallistuivat myös 25–44-vuotiaat, pitkän pohjakoulutuksen omaavat, sosioekonomiselta asemaltaan toimihenkilöiden luokkaan kuuluvat, työssä käyvät sekä kaupunkimaisissa kunnissa asuvat 18–64-vuotiaat suomalaiset.

Koulutukseen osallistuminen lisäsi työmotivaatiota

Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistui noin 1,2 miljoonaa henkilöä eli vajaa puolet 18–64-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2017. Joskus työelämänsä aikana koulutukseen oli osallistunut 84 prosenttia työkokemusta omaavista.

Koulutukseen osallistuneista reilut kolme neljästä koki koulutuksen lisänneen työmotivaatiota. Kuusi henkeä kymmenestä vastasi saaneensa koulutuksen avulla uusia työtehtäviä ja noin puolet siirtyneensä vaativampiin työtehtäviin tai saaneensa säilytettyä työpaikkansa. Lisää palkkaa tai apua työpaikan saamiseen ilmoitti koulutuksen avulla saaneensa yksi kolmesta osallistuneesta.

Henkilöstökoulutuspäivien määrä laskussa

Tilastokeskuksen mukaan työnantajan osittain tai kokonaan tukemaan henkilöstökoulutukseen osallistui vuonna 2017 noin miljoona palkansaajaa.

Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden on hieman laskenut. Kun vuonna 2012 18–64-vuotias palkansaaja oli työnantajan tukemassa koulutuksessa keskimäärin viisi päivää, oli hänen koulutuspäiviensä määrä viisi vuotta myöhemmin reilut neljä päivää.

Saman on huomannut Pron tutkija Petri Palmu. Työnantaja kustansi prolaisille vuonna 2012 keskimäärin noin 2,6 koulutuspäivää ja viisi vuotta myöhemmin määrä oli pudonnut kahteen päivään. 

– Palkansaajat ovat kompensoineet tätä kouluttautumalla omalla ajallaan. Toisaalta opiskelu on myös muuttanut muotoaan niin, että monet opiskelevat verkossa.

Nelikymppisellä vähemmän koulutuspäiviä

Tilastokeskuksen mukaan henkilöstökoulutuksessa olivat eniten 25–54-vuotiaat ja heistä työnantajan tukemana kouluttautui vajaat kuusi palkansaajaa kymmenestä.

Pron tutkijan mukaan työnantajan maksamien koulutuspäivien määrä laskee palkansaajan täytettyä 40 vuotta.

– Asenne- ja arvotutkimuksen mukaan opiskelu kiinnostaa kaikkia ikäluokkia, mutta silti työnantajan maksama koulutus jakautuu epätasaisesti. Myös yli 50-vuotiaat ovat kiinnostuneita oppimaan uutta, mutta eri asia on pääsevätkö nämä palkansaajat koulutukseen. Ehkä asenneilmasto on vähitellen muuttumassa läpi työuran kestävään elinkaariajatteluun ja vanhemmat työntekijät nähdään kuluerän sijasta resurssina, summaa tutkija.

Prolainen haluaa laadukasta koulutusta

Pron tutkimuksen mukaan prolaiset kokevat, että työpaikoilla järjestettävä koulutus on vain puoliksi tarkoituksenmukaista. Ammatti- ja muiden työtaitojen kehittämiseen ei työpaikoilla panosteta tarpeeksi.

 – Työpaikan ylin johto ei ole täysin perillä työn vaatimuksista ja henkilöstö ei siksi saa tarkoituksenmukaista koulutusta. Myös kiire estää sen, ettei henkilöstöllä ole aikaa osallistua koulutukseen, tutkija jatkaa.