Hyppää pääsisältöön

Ammattiliitto Pron lausunto: Valtioneuvoston luonnos koulutuspoliittiseksi selonteoksi

Vihreitä kristalleja, timantteja, murska
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1972/2020

Ammattiliitto Pron lausunto: Valtioneuvoston luonnos koulutuspoliittiseksi selonteoksi

Julkaistu 16.02.2021 klo 11:48
Lausunnot
Kirjoittanut
Ammattiliitto Pro
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1972/2020

Ammattiliitto Pro kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa, että on erittäin tärkeää, että maan hallitus on laatinut koulutuspoliittisen selonteon Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Tässä selonteossa on nostettu esille tärkeitä teemoja kehittämisen keskeisiksi kohdiksi, kuten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Pro katsoo, että yhdenvertainen sekä tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä opiskelijan tai perheen varallisuustaustasta huolimatta johtaa parhaaseen lopputulokseen globaalissa toimintaympäristössä. Tältä osin koulutuksen maksuttomuutta olisi syytä erityisesti korostaa. Pro ehdottaa, että hallitus kiinnittäisi huomion myös aiemmin laadittuihin koulutuspoliittisiin selontekoihin. Tämän selonteon yhteydessä olisi syytä tarkastella aiemmin linjattuja asioita sekä arvioida niiden toimien vaikuttavuutta tämän selonteon osana. Tällä tuettaisiin selonteon vaikuttavuutta eri hallituskausien välillä.

Selonteossa on joitakin määrittelykysymyksiä jätetty varsin avoimiksi. Tilannekuva nykytilasta on kuvattu kattavasti ja siinä on otettu huomioon tiedossa olevia muutostrendejä, jotka tulevat vääjäämättä vaikuttamaan koulutukseen. Selonteossa on varsin ympäripyöreästi linjattu koulutuksen resursseja ja kohdentamista. Lisäksi selonteko painottuu vahvasti digiympäristöjen lisäämiseen mikä ei välttämättä sovellu kaikille koulutuksen aloille.

Ammattiliitto Pro toivoo, että selonteko käsittelisi kuitenkin laajemmin, miten nykytilaa muuttamalla voisi saavuttaa visiossa asetetut tavoitteet näinkin pitkällä aikavälillä.  Ammattiliitto Pro kannustaa hallitusta asettamaan tavoitetilan tulevaisuuteen kuitenkin vieläkin rohkeammaksi ja selkeästi kunnianhimoisemmaksi.

Koulutuksen käytännön toteuttaminen on aina opettajayksilön vastuulla. Tältä osin Pro katsoo, että selonteossa olisi tullut tarkastella opetushenkilöstön osaamista, voimavaroja, resursseja sekä käytäntöjä vieläkin täsmällisemmin toimin. Selonteossa on selkeästi asetettu lainsäädännön uudistamistöitä sekä rahoitusmallien uudelleen järjestämistä mutta ei juurikaan linjattu resurssien kokonaispanosten arviointia. Aikataulu myös näille uudistuksille on jätetty avoimeksi. Selonteossa ei ole tehty loppuarviointia edellisestä koulutuspoliittisesta selonteosta, joka tukisi hallituskausien välistä parlamentaarista yhteistä tavoitetilaa. Pro katsoo, että edellisen, maassa laaditun selonteon arviointi olisi tarpeellista tehdä siten, että arvioitaisiin siinä esitettyjen toimenpiteiden päätökset ja arviointi niiden onnistumisesta.

Toinen aste

Ammattiliitto Pro pitää erittäin hyvänä esityksenä, että erikoisammattitutkintojen roolia kehitetään sekä niiden sisältöjä eritetään laajennettaviksi. Tämä tukee työelämän kilpailukyvyn lisääntymistä sekä aikuisoppijan mahdollisuuksia saavuttaa työmarkkinoilla parempi asema.

Digitaalisten laitteiden sekä opintojen lisääminen näiden avulla vaatisi selkeämmin arviointia. Selonteossa ei ole riittävästi huomioitu sitä, että miten valittuja opetustapojen lisäämistä tutkitaan ja tarvittaessa muutetaan. Tämän lisäksi opetushenkilöstön koulutuksen roolia tulisi arvioida ja toteuttaa uusien strategioiden käyttöönotossa.

Toimijarakenteiden yhdistymistä Pro pitää hyvänä sekä sitä, että selonteossa on kiinnitetty huomioita alueelliseen saatavuuteen. Lukioiden ja ammatillisten koulutuksen järjestäjien rakenteelliset yhdistymiset tukisivat osaamisen kasvua ja synnyttäisi uutta osaamista työmarkkinoille.

Korkeakoulut

Ammattiliitto Pro pitää tärkeänä, että osaamistasoa nostetaan, vaikka korkeakoulututkintojen määrää kasvatetaan 2030 mennessä. Osaamistason arviointia tulisi tarkastella erillisenä toimenpiteenä vuosittain sekä tarkastella erityisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden mahdollisuuksia palata opintojen pariin erilaisten tukimuotojen avulla.

Vapaa sivistystyö

Vapaa sivistystyö ja siellä hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi muita opintoja olisi tärkeää, silloin kun se tukee opiskelijan muita tavoitteita.