LVI-suunnittelija Eva Vuori, 65, istahtaa työpöytänsä ääreen yleensä kolmena päivänä viikossa. Näin siitäkin huolimatta, että hän jäi vuoden alussa vanhuuseläkkeelle tamperelaisesta insinööritoimistosta AX-LVI:stä.

– Jatkan nyt samaa projektia, jota tein jo pitkään ennen eläkkeelle jäämistä. Vastaan asiakkaan sähköisen huoltokirja-aineiston keräämisestä, hän selittää työpäiviensä kulkua.

Töitä Vuori tekee tuntisopimuksella. Tuntipalkka on nyt parempi kuin vakituisen työsuhteen aikaan.

Valtaosa työssäkäyvistä senioreista tekee osa-aikatyötä tai keikkaa silloin tällöin. Harva kuitenkaan ahertaa täysipäiväisesti.

– Tämä on yksi osoitus siitä, miten työnantaja arvostaa meidän seniorien osaamista. Harva meillä lopettaa työt kokonaan eläkkeelle jäätyään, hän tokaisee.

Vuori ei ole ikäluokassaan harvinaisuus. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista 63–67-vuotiaista eläkeläisistä tekee yhä palkkatyötä ainakin jonkin verran. Valtaosa työssäkäyvistä senioreista tekee osa-aikatyötä tai keikkaa silloin tällöin. Harva kuitenkaan ahertaa täysipäiväisesti.

Eniten työllisiä on hoiva- ja kuljetusaloilta eläkkeelle jääneissä. Työssäkäyvissä vanhuuseläkeläisissä on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä.

Vanhuuseläkkeelle jääneistä prolaisista ei työskentele juuri kukaan. 63–67-vuotiaista eläkeläisistä töissä käy alle prosentti.

– Ylipäätään suomalaisten eläkeläisten palkkatyö ei ole juuri lisääntynyt viime vuosina. Työssäkäyvien eläkeläisten lukumäärä tosin on noussut, koska myös ikäluokkien koko on kasvanut, Eläketurvakeskuksen tilastoasiantuntija Jari Kannisto selittää.

Seuraa ja lisätuloja

Eläkeläisten motiivit jatkaa työntekoa vaihtelevat. Yksi nauttii työn sosiaalisuudesta, toinen haluaa kokea itsensä tarpeelliseksi, kolmas tarvitsee rahaa, neljäs tekee, kun pyydetään.

– Raha on tietysti selvä motiivi. Joku tekee pari ulkomaanmatkaa vuodessa lisätuloillaan. Noin kymmenelle prosentille työ on lähestulkoon pakollinen lisätoimeentulon lähde. Valtaosa työskentelevistä saa kuitenkin ihan hyvää eläkettä, Kannisto selittää.

Tavallista onkin, että töihin ajaa jokin muu kuin raha. Näin vakuuttaa myös Vuori.

– Tietysti rahalla on joku merkitys. Kuka voisi sanoa, ettei se merkitse mitään? Mutta se ei ole minulle syy käydä töissä. Kyllä se syy on halu tehdä näitä töitä. Minulla on mielenkiintoinen homma ja mukavat työkaverit. Kun tuntuu, että terveys on hyvä, niin miksi sitä ei olisi töissä, Vuori pohtii.

Tavallista onkin, että töihin ajaa jokin muu kuin raha.

Kanniston mukaan monille eläkkeelle jääminen ja lisääntynyt vapaa-aika voi olla jonkinlainen shokki.

Etenkin hyvin työorientoituneille tai kiinteästi työyhteisössä mukana olleille voi olla vaikea keksiä, millä täyttää päivänsä.

Olennaista työskentelyinnon kannalta on, mikä on työkyky. Terveellä ja hyvinvoivalla on työhaluja yleensä enemmän kuin heikkokuntoisella.

Kiireapua ja hiljaista tietoa

Työnantajat soittelevat senioreille etenkin ruuhkahuippujen aikaan. Eläkeläisten urakoimat työtunnit voivat auttaa tasaamaan vaihtelevan työkuorman aiheuttamia ongelmia.

Näin on laita myös AX-Suunnittelussa.

– Tämmöinen eläkeläinen tulee katastrofiavuksi siinä vaiheessa, kun nuoremmat joutuvat sammuttamaan muita tulipaloja, Vuori naurahtaa.

Vuoren työpaikalla on joustoa on myös toiseen suuntaan. Naisen mukaan työ ei häiritse hänen vapaa-aikaansa eikä vapaa-aika työtä. Jos vaikkapa lapsenlapset ovat tulossa työpäivänä mummulle ja vaarille hoitoon, niin vapaan saa kyllä sumplittua.

Eläkeläisten mukanaolo on mahdollistanut nuorten vastavalmistuneiden palkkaamisen vastuullisiin tehtäviin.

Suunnittelutoimistossa on osattu hyödyntää eläkeläisiä myös hiljaisen tiedon siirtämisessä.

Esimerkiksi Vuoren nuorempi kollega on hiljalleen ottamassa vastuun hänen luotsaamastaan projektista. Tarkoitus on, että tiedot ja taidot siirtyvät, ja Vuori tekee itsensä vähitellen tarpeettomaksi.

Puheet nuorilta töitä kahmivista eläkeläisistä ovat Vuoren mielestä turhia.

– Päinvastoin meillä eläkeläisten mukanaolo on mahdollistanut nuorten vastavalmistuneiden palkkaamisen vastuullisiin tehtäviin. Me eläkeläiset tutoroimme nuoria tarvittaessa, hän selittää.

Eläkkeellä työskentelystä yhä tavallisempaa?

Viime vuonna eläkkeelle siirtyneiden suomalaisten keski-ikä oli 60,7 vuotta. Uusien prolaisten eläkeläisten keski-ikä oli pari kuukautta tätä alhaisempi.

Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut vuoden 2005 eläkeuudistuksen astuttua voimaan noin kahdella vuodella. Uudistus toi mukanaan joustavan 63–67 vuoden vanhuuseläkeiän. Muutoksen tarkoituksena oli myöhentää eläkkeelle jäämistä.

– Prolaisista noin puolet jää eläkkeelle vastentahtoisesti. Haluja jatkaa olisi vielä ollut, mutta ura on tyssännyt irtisanomiseen tai työttömyyteen, Pron tutkija Petri Palmu sanoo.

Hän arvelee, että eläkeiässä töitä paiskivien prolaisten määrä on melko pieni siksi, että kysyntää heidän osaamiselleen ei ole ollut.

Nähtäväksi jää, lisääkö nousukausi työskentelevien eläkeikäisten määrää.

Eläketurvakeskuksen Kannisto uumoilee, että tilanne voi muuttua.

– Oikeastaan koko eläkeuudistuksen jälkeisen ajan olemme olleet taloudellisessa taantumassa. Vasta aivan viime aikoina on ollut piristymisen merkkejä. Nähtäväksi jää, lisääkö nousukausi työskentelevien eläkeikäisten määrää, hän pohtii.

Entä miten kauan Eva Vuori aikoo jatkaa työntekoa?

– Niin kauan kuin virtaa riittää ja sopivaa työtä on tarjolla, niin hommia teen. Työnteon ei pitäisi joidenkin mielestä olla kivaa, mutta kyllä se vaan on, kun työyhteisö on kannustava ja työ on mielekästä.