Hyppää pääsisältöön

Epävarmuus työllisyydestä nakertaa suomalaisia

Työntekijöiden näkemykset oman työpaikan talouden muutoksista ovat kielteisiä jo kolmatta vuotta peräkkäin, kertoo työministeriön barometri.

Epävarmuus työllisyydestä nakertaa suomalaisia

Julkaistu 16.06.2014 klo 15:40
Uutiset
Työntekijöiden näkemykset oman työpaikan talouden muutoksista ovat kielteisiä jo kolmatta vuotta peräkkäin, kertoo työministeriön barometri.

Pro Uutiset / lähde: TEM

Muutokset työtehtävissä tai -menetelmissä sekä reipas työtahti ovat yleisiä suomalaisilla työpaikoilla. Miltei 60 prosentilla palkansaajista oli muutoksia omalla työpaikalla viimeisen vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometrin ennakkotiedoista, jotka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään perjantaina. Barometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta.

Työntekijöiden näkemykset työllisyystilanteen ja oman työpaikan talouden muutoksista ovat kielteisiä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vaikka oma työpaikka säilyisikin, pitkään jatkuessaan epävarmuus heikentää hyvinvointia.

Noin kolmannes palkansaajista arveli yleisen työnteon mielekkyyden heikkenevän. Vaikutusmahdollisuuksien omaan asemaan ja työtä koskeviin ratkaisuihin uskottiin miltei yhtä usein muuttuvan huonompaan kuin parempaankin suuntaan.

Esimiestyössä eniten kehittämistä on palautteen antamisessa sekä työntekijöiden rohkaisemisessa kehittämään osaamistaan.

Barometri on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Sen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaajien haastatteluihin.

Nuoret ja miehet saavat koulutusta

Työntekijät kokevat oppivansa työssä uutta entistä enemmän, kertoo työministeriön tuore barometri.

Suurin osa eli 81 prosenttia palkansaajista mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi jatkuvasti oppia uutta. Yli puolet eli 57 prosenttia oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen viime vuonna. Osuudet ovat nousseet 2000-luvulla.

Työntekijän ala ja asema vaikuttavat siihen, pääseekö koulutukseen. Korkeammin koulutetut yleensä saavat enemmän koulutusta kuin vähemmän koulutetut.

Ammattiliito Pron jäsen saa työnantajan kustantamaa koulutusta 2,7 päivää vuodessa, kertoo Pron työmarkkinatutkimus. Työnantajan kustantama koulutus kasaantuu tietyille ryhmille.

Nuoria esimiehiä ja miehiä koulutetaan muita hanakammin. Esimiestehtävissä työskenteleviä koulutetaan keskimäärin enemmän kuin kolme päivää vuodessa. Eniten koulutusta saavat esimiehet finanssi-, energia- ja kiinteistöpalvelualoilla sekä kuljetuksessa ja logistiikassa.

– Tasa-arvon kannalta huolestuttaa, että yksityissektorin työnantajat näyttävät kouluttavan naistoimihenkilöitä vähemmän kuin miehiä. Työnantajat panostavat miesten kouluttamiseen reilusti naisia enemmän varsinkin kolmekymppisten ikäryhmässä, tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta kertoo.