Hyppää pääsisältöön

Kolmannes TE-toimistojen väestä siirtyy kuntiin töihin

Nainen haastattelee miestä.
Yli 1 100 työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijää siirtyy kuntiin töihin maaliskuun alussa. Työllisyyden kuntakokeilu alkaa 118 kunnassa ja kestää reilun kahden vuoden ajan. Kokeilu herättää henkilöstössä monia kysymyksiä.

Kolmannes TE-toimistojen väestä siirtyy kuntiin töihin

Julkaistu 19.02.2021 klo 08:26
Uutiset
Kirjoittanut
Satu Lehmuskoski
Yli 1 100 työ- ja elinkeinotoimistojen työntekijää siirtyy kuntiin töihin maaliskuun alussa. Työllisyyden kuntakokeilu alkaa 118 kunnassa ja kestää reilun kahden vuoden ajan. Kokeilu herättää henkilöstössä monia kysymyksiä.

Työ- ja elinkenotoimistojen toimistojen väki on elänyt melkoisessa turbulenssissa viimeisen kuuden vuoden ajan.  TE-toimistojen työtä on kaavailtu vuoroin maakunnille, kunnille tai yksityisille tahoille. On ollut alueellisia kokeiluita ja ajatuksia siitä, miten työvoimapalveluja voitaisiin hoitaa yhä tehokkaammin muualla kuin TE-toimistoissa.

- TE-toimistojen työntekijät ovat olleet pelinappuloita, joita on heitelty suuntaan, jos toiseenkin. Mitään muuta valtion virastoa ei ole palloteltu kuten TE-toimistoja, pääluottamusmies Kari Reponen sanoo.

Maaliskuussa alkaa henkilöstön varsinainen tulikoe eli työllisyyden kuntakokeilu. Sen myötä noin kolmannes TE-toimistojen työntekijöistä, yli 1 100 henkilöä, siirtyy töihin kuntiin. Samalla vastuu työllisyyden hoidosta siirtyy kunnille, joiden pitää auttaa pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja maahanmuuttajia työllistymään parivuotisen kokeilun ajan. Kokeilu on erittäin laaja, sillä siihen kuuluu noin 230 000 työtöntä 118 kunnassa.

Kunnat eivät houkuttele

Kokeilun lähtökohtana on, että jos työ siirtyy kuntaan, siirtyy sinne myös työn tekijä. Muutos ei ole kaikille mieluinen, vaan osa TE-toimistojen henkilöstöstä siirtyy vastentahtoisesti. Monet haluaisivat mieluummin pysyä omassa työyhteisössään ja tehdä töitä valtion virastossa tutun esimiehen alaisuudessa.  

- Kunnilla ei tunnu olevan vetovoimaa. Osittain syynä on varmasti vuosien vastakkainasettelu kuntien ja valtion välillä työvoimapalveluiden hoitamisesta.

Niin monta versiota kuin kokeiluakin

Työvoimapalveluiden järjestäminen on kunnille uusi asia. Yhteistä mallia ei ole, sillä vastuu palvelujen suunnittelusta on kunnilla. Käytännössä malleja voi olla liki yhtä monta kuin kokeilussa kuntia.

- Etukäteen on ollut hyvää perehdytystä ja koulutusta henkilöstölle. Kokemusten myötä vasta nähdään, minkälaiseksi työ muotoutuu.  

Valmiudet kokeilun aloittamiseen vaihtelevat kunnittain. Jossain asiat ovat lähes valmiina, toisissa vasta rakennetaan työtiloja.

- Olennaista on se, kuinka paljon omaa työpanosta kunta on resursoinut kokeiluun.

 Kahden esimiehen välissä

Johtamisjärjestelyt askarruttavat kokeilun kynnyksellä. Kuntiin siirtyvällä henkilöstöllä on kaksi esimiestä, lähiesimies tulee kunnasta ja hallinnollinen esimies TE-toimistosta. Monia mietityttääkin se, saako esimerkiksi riittävästi apua ja tukea kunnan lähiesimieheltä, joka ei tunne työn sisältöä. Korona-aikana kiinnostaa myös se, onko etätyö jatkossa mahdollista.

- Kunnan työnjohdon alla on kaksi eri kulttuuria, joilla on molemmilla tapansa ja sopimuksensa. Kokonaisuus voi näyttää aika sekavalta.

Kuka kuuluu kokeiluun?

TE-toimiston asiakkaiden haasteena on puolestaan ymmärtää se, missä omat palvelut ovat tarjolla. Jos pitkäaikaistyötön, nuori tai maahanmuuttaja-asiakas asuu kuntakokeilun alueella, saa hän TE-palvelunsa kunnalta maaliskuun alusta alkaen. 

TE-toimistossa sen sijaan asioivat jatkossakin ihmiset, jotka eivät asu kuntakokeilun alueella.  Näin ollen esimerkiksi naapurikunnassa asuva työtön tuttava voi käydä jatkossakin TE-toimistossa, jos hänen kotikuntansa eivät kuulu kuntakokeiluun.

Huoli henkilöstön jaksamisesta

Paineet ja toiveet kokeilua kohtaan ovat kovat, onhan kuntakokeilu yksi maan hallituksen keskeisistä työllisyystoimista.  Lähtökohta on tavata asiakkaita useammin ja palvella jokaista yhä henkilökohtaisemmin, mikä on Reposen mielestä erittäin hyvä asia.  Lisäresursseja ei kuitenkaan ole luvassa eikä palvelu saisi kärsiä, vaikka työntekemisen tavat myllerretään.

- Toivon, että henkilöstö jaksaa. Tämä on suurimpia muutoksia yli 40-vuotisen urani aikana, Reponen sanoo.

Reponen toivoo TE-toimistojen työntekijöille työrauhaa. Muutoksia on tulossa niin kuntiin siirtyville kuin TE-toimistoihin jäävillekin. Yhteistä kaikille on, että asiantunteva henkilökunta haluaa auttaa asiakkaitaan löytämään parhaita ratkaisuja työllistymisen edistämiseksi. Siihen pitäisi myös antaa mahdollisuus.

- Ihmisten pitäisi saada tehdä työtä rauhassa eikä joutua miettimään sitä, missä työtä jatkossa tehdään ja kuka on työnantajana.

Työllisyyden kuntakokeilu päättyy 30.6.2023.