Keskustelu koronapandemiasta ulospääsemiseksi käy kuumana. Kiitetään tai kritisoidaan sitä, mitä Suomessa päätetään – ovatko ravintolat tunnin kauemmin tai vähemmän auki ja  montako ihmistä saa bilettää sisätiloissa kerrallaan.  Pelkät Suomen tai edes Euroopan toimenpiteet eivät riitä nitistämään uusien aaltojen syntymistä.  Nyt on tärkeää pohtia sitä, miten aalloista päästään eroon maailmanlaajuisesti.

Suomessa ensimmäisen rokotteen on pian saanut 70 prosenttia rokotusikäisistä. Euroopassa on monia maita, joissa kaksi rokotetta on annettu joka toiselle rokotusikäiselle. Köyhemmissä maissa ollaan vasta alkutekijöissä: Kaakkois-Aasiassa 10–20 prosentissa ja Afrikassa pääosin alle 5 prosentin rokotuskattavuudessa. Rokotteita tuottavassa Intiassa lähestytään vasta 30 kattavuutta.

Rokotteiden rohmuamista ja poliittista peliä

Maailman terveysjärjestö WHO:n tukema Covax-rokoteohjelma pyrkii keräämään rahaa, joilla ostetaan köyhempiin maihin rokotteita. Lisäksi monet maat lahjoittavat käyttämättä jääviä rokotteita tähän ohjelmaan. Tavoitteena on jakaa tänä vuonna 1,3 miljardia rokotetta köyhiin maihin.

Valitettavasti rikkaat maat, kuten EU, USA, Britannia ja Israel ehtivät rokotekauppaan ennen Covaxia eikä köyhemmille maille ehditty juurikaan toimittaa rokotteita. Lisäksi Covax  tarvitsisi yli kolme miljardia euroa. Sitä ei näy löytyvän, koska rikkaat maat käyttävät varat elvyttämiseen ja omiin rokoteostoksiinsa.

Ratkaisuksi on esitetty koronarokotteiden patenttisuojan määräaikaista purkamista, jolloin köyhemmät maat voisivat valmistaa rokotteita edullisemmin omissa laitoksissaan. Rokotteen hinnasta suurin osa on kehityskustannuksia ja lääketehtaan voittoja.

Vastustajien mielestä patenttisuojan purkaminen johtaisi siihen, ettei kehitystyö kiinnostaisi enää yhtiöitä. Lisäksi heidän pelkonaan on, että rokotteiden laatu voisi kärsiä, jos niitä voi valmistaa ”kuka vain”. Lisäksi on sanottu kestävän liian kauan ennen kuin saataisiin lisättyä merkittävästi laadukasta tuotantoa.

Valoa tunnelin päähän antaa kuitenkin se, että USA tukee patenttisuojan väliaikaista poistamista ja asiaa tiukasti vastustanut EU on valmis neuvottelemaan asiasta.

Rokotteita käytetään myös poliittisen vallan välineenä. Erityisesti Kiina, Intia ja Venäjä ovat jakaneet rokotteita kahdenvälisillä sopimuksilla ”ystävällismielisille” maille. Rokotteita on myös myyty lääketehtaan ”omakustannushintaan”.

Yhtiöt tekevät ennennäkemätöntä tiliä

Rokottaminen ei ole halpaa, mutta sillä voi tienata hyvin. AstraZenecan rokotteen omakustannushinnaksi on arvioitu noin 3 euroa annos ja sitä onkin myyty paljon köyhempiin maihin. Suomessa käytössä olevan Pfizerin ja Biontechin rokotteen myyntihinnan on sanottu nousseen lähes 20 euroon. Rokoteyhtiöt  tekevätkin ennennäkemätöntä tiliä, esimerkiksi Pfizer arvioi myyvänsä rokotetta tänä vuonna vajaalla 30 miljardilla dollarilla.

Suomi tarvitsee kattavaa rokottamista

On Suomen etu löytää malleja, joilla rokotekattavuus saadaan nostettua korkealle myös köyhemmissä maissa. Suomen taloudelle on keskeistä avoin globaali kauppa, joka edellyttää liikkumista ja vuorovaikutusta. Pienelle avoimelle yhteiskunnalle pandemian jatkuminen on suuri taloudellinen riski ja este.

Pandemian pitkittyminen on riski myös meille kaikille. Uusia virusvariantteja kehittyy maissa, joissa pandemia jatkuu. Näille varianteille me suomalaisetkaan emme ole välttämättä immuuneja.

Pandemian aiheuttamaa inhimillisen kärsimyksen määrä ei voi rahassa mitata. Pandemiat saavat ihmiset etsimään turvallisempia asuinalueita, ja riski vakavaan muuttoaaltoon kasvaa.

On meidän kaikkien etu saada rokotuskattavuutta nostettua maailmanlaajuisesti.

Matti Koskinen, Pron kv-päällikkö
Kirjoittaja on kaksi rokoteannosta saanut maailman hyväosainen.