Hyppää pääsisältöön

Kun 80 prosentin laatu ei riitä

Kuva: Shutterstock
Olin ilahtunut, kun lainsäädännön arviointineuvosto aloitti toimintansa vuonna 2016. Vaikka erilaisia ohjeita ja oppaita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista oli ollut käytössä vuosia, jälki oli epätasaista. Ilmiselvästi tarvittiin riippumaton ja itsenäinen toimija, jotta erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua saataisiin parannettua.

Kun 80 prosentin laatu ei riitä

Julkaistu 19.10.2020 klo 12:49
Blogit
Kirjoittanut
Sari Jokikallas
Olin ilahtunut, kun lainsäädännön arviointineuvosto aloitti toimintansa vuonna 2016. Vaikka erilaisia ohjeita ja oppaita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista oli ollut käytössä vuosia, jälki oli epätasaista. Ilmiselvästi tarvittiin riippumaton ja itsenäinen toimija, jotta erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua saataisiin parannettua.

Nollauutisten maailman mekastusta kuunnellessa käväisee mielessä ajatus – ihan sama.  No ei tietenkään ole. Poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännöllä on kauaskantoisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisten elämään.

Välillä menee pöpelikköön ja pahasti. Viime viikolta murheellisin esimerkki on YLEn selvitys sähkön siirtohintojen valvontamallista. Sähkölaskujen maksaja on havainnut vedätyksen kukkarossaan jo aikoja sitten, mutta uutinen nosti asian poliittiseen keskusteluun, jonka soisi johtavan myös korjausliikkeisiin.

Hallitusten esitysten vaikutusten arviointi on tarpeellista. Ei niin, että uskoisin sen kaikkivoipaisuuteen. Vaikutusten arviointi etukäteen, kun toteutus on vasta piirustuslaudalla, on varmasti vaikeaa. Nykyresursseilla neuvosto pystyy antamaan noin 30 lausuntoa vuodessa. Kunhan elämää eniten ravisuttavat ennättäisi kahlata läpi.  Tärkeintä on saada parannettua virkamiesvalmistelussa tapahtuvaa vaikutusten arviointia, josta neuvosto arvioi vain pienen osan. Virkamiesparan pahin vihollinen on kiire, kun valmista pitäisi syntyä ajatuksen voimalla. Lainsäädännön valmistelussa 80 prosentin laatu ei vaan riitä.

Arviointineuvoston työ on tuottanut tulosta: noin puolet sen antamista lausunnoista on johtanut hallituksen esityksen muutoksiin ennen kuin säädöspaketti on annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Kehittämisehdotusten lisäksi kiitostakin hyvästä virkamiesvalmistelusta on muistettu jakaa, kun siihen on ollut aihetta.

Neuvosto on ollut muutonkin aktiivinen ja se ehdotti muun muassa hallitusohjelmaan lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän rakentamista mahdollisimman pian. Ajatus saatiin myytyä ja järjestelmän luominen on hallitusohjelman mukaisesti käynnistetty. Suomalaiseen tapaan aluksi selvitys- ja tutkimushankkeena. Tämän hankkeen ripeään etenemiseen voisi laittaa paukkuja, se koituisi meidän kaikkien hyödyksi.

Siitäkin iloitsen, että matkan varrella neuvosto on tuonut lisää näkökulmia. Näihin päiviin keskiössä ovat olleet taloudelliset vaikutukset. Rinnalle on vahvasti nostettu ympäristövaikutukset ja viimeksi perusoikeusnäkökulma.

Pro valvoo jäsentensä etuja valtionhallinnossa ja meille sydämen asia on huolehtia, että vaikutukset valtion henkilöstön asemaan on tarkasteltu huolella.

Kannustavat terveiset täältä Pron toimistosta arviointineuvoston puheenjohtajalle Leila Kostiaiselle ja koko joukkueelle!

Kirjoittaja on julkisen sektorin sopimusalavastaava Ammattiliitto Prossa.