Hyppää pääsisältöön

Lapsiperheen aikataulutettu elämä

Nykyisät osallistuvat lasten hoitoon enemmän kuin isät 1970-luvulla. Siitä huolimatta työn ja kodin yhteensovittaminen on taitolaji, kuten oli ennenkin.

Lapsiperheen aikataulutettu elämä

Julkaistu 16.06.2014 klo 15:40
Uutiset
Nykyisät osallistuvat lasten hoitoon enemmän kuin isät 1970-luvulla. Siitä huolimatta työn ja kodin yhteensovittaminen on taitolaji, kuten oli ennenkin.

Ammatissa Pro –lehti/Natasha Petrell

Kuusivuotias Anton Nivalainen on iloinen eskarilainen. Ensi syksynä alkaa koulu, ja sitä varten pikkumies harjoittelee kelloa ja aamurutiineja. Aikataulut ja rutiinit ovat tärkeitä myös Antonin äidille Pia Nivalaiselle.

Arjen hallintaa auttaa, kun tietää työvuoronsa mahdollisimman pitkälle. Nivalainen työskentelee Personal bankerina Danske Bankissa Advisory Centeryssä Espoon Leppävaarassa.

– Työaikani on porrastetusti yhdeksästä viiteen, mutta torstaisin olen iltavuorossa. Silloin pojan isä hakee Antonin päiväkodista.

Pia Nivalainen ei asu yhdessä lapsensa isän kanssa, ja pääsääntöisesti lapsi on äidillään. Joskus työpäivät venyvät.

– Tämän päivän henkeen kuuluu, että välillä joustetaan, mutta silloin minun pitää tarkkaan miettiä, kuka hakee lapsen hoidosta, ruokkii ja laittaa nukkumaan.

Onneksi myös työpaikka joustaa.

– Olen voinut viedä lapsen hammaslääkäriin, ja menot ovat aina järjestyneet, kun on neuvotellut asioista ajoissa.

Myös akuuteissa tilanteissa työpaikalta on löytynyt ymmärrystä.

– Sairastuminen on aina syy olla lapsen kanssa kotona. Eihän se kivaa ole, mutta koen, että olen tullut tässä asiassa ymmärretyksi.

1970-luvulla hoito järjestettiin itse

Nykyisin useimmat lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa.

Teollisuudesta eläkkeellejäänyt Kauko Aspimaa kertoo, että 1970-luvulla kunnallisia päivähoitopaikkoja oli vain osalle lapsista. Aspimaan lapset ovat syntyneet 1970-luvulla, jolloin päävastuu lastenhoidosta oli naisilla.

– Vaimo teki ruoat ja kasvatti, vaikka kyllä minä aina illalla kotiin tulin töistä ja olin lasten kanssa.

Aspimaa on ollut eläkkeellä 11 vuotta. Sitä ennen hän työskenteli työnjohtajana ja suunnittelijana 10 vuotta Oy Strömberg Ab:n eli nykyisen ABB:n palveluksessa ja reilut 30 vuotta Kemiran Vaasan tehtailla suunnittelijana ja projektitöissä.

Isyyslomaa ei ollut, eikä sellaisen pitäminen olisi tullut Aspimaalle mieleenkään. Isät eivät myöskään juuri olleet synnytyksessä mukana.

– Minun aikanani ei olisi kovin suopeasti katteltu jos joku olisi sanonut, että mä lähden tästä nyt puoleksi vuodeksi ”äitiyslomalle”. Ja kai se edelleen riippuu työnantajan asenteesta, miten siihen suhtaudutaan.

Tasa-arvo on Aspimaan mielestä hyvä asia, mutta perhevapaiden tasaamiseen hän ei osaa ottaa kantaa.

– Vaikka kyllä oma poikakin on ollut ”äitiyslomalla”.

Pia Nivalainen puolestaan iloitsee lapsen isän kanssa jaetusta hoitovastuusta. Kun Anton-pojan koulu syksyllä alkaa, isä on ajatellut jäädä vuorotteluvapaalle.

– Silloin minulla on aamut lapsen kanssa ja isällä iltapäivät.

Oma aika kortilla

Pia Nivalaisen sukulaiset asuvat kaukana ja tukiverkosto pääkaupunkiseudulla on pieni. Lapsen kasvettua omaa aikaa on kuitenkin enemmän kuin ennen.

– Nyt olen aloittanut tietoisen kuntoilun. Hyötyliikunnan lisäksi käyn kuntosalilla, kuntonyrkkeilemässä ja spinningissä. Aikaisemmin aikaa jäi vain pianon soittoon ja lenkkeilyyn.

Myöskään 1970-luvulla ei pienten lasten vanhemmilla juuri ollut omaa aikaa. Kauko Aspimaan perhe vietti paljon aikaa kotona tai matkusti yhdessä.

– Kanariansaaret tuli nähtyä, pohjoisessa oltiin monena kesänä huuhtomassa Sotajoella kultaa ja Tenojoella kalassa ja käytiin Ruotsissa ja Norjassa.

Joskus iltaisin Kauko Aspimaan isä katsoi lapsia, jotta vanhemmat pääsivät välillä johonkin kahdestaan.

– Jos lähdettiin vähän pidemmälle matkalle, niin vaimon äiti tuli Lempäälästä lapsia katsomaan. Mutta kyllä lapset aika paljon rajoittivat, ja kotona oltiin tai mökillä Vaasan lähellä Raippaluodossa.

Minne lapsi lomalla?

Koululaisten kesälomat ovat pitkät, ja monessa perheessä pähkäillään, minne lapset menevät kesäksi. Koska Kauko Aspimaan vaimo hoiti lapsia kotona, erillisiä lomajärjestelyitä ei tarvinnut tehdä.

– Ja minulla oli niin sopuisa työpaikka, että loman sain melkein silloin kun halusin, kun pystyin sovittelemaan työni siihen malliin.

Myös Pia Nivalainen on saanut lomansa järjestettyä haluamallaan tavalla, vaikka töissä täytyykin aina olla tietty reservi ihmisiä. Nivalainen on myös onnistunut pitämään lomansa lapsen isän kanssa peräkkäin niin, että lapsella on ollut pitkä kesäloma.

Isälle enemmän lapsiaikaa

Hyvä työnantaja huomioi henkilöstön elämäntilanteet ja lomatoiveet ja kohtelee tasapuolisesti kaikkia. Pienten lasten vanhemmat eivät aina saa lomaansa heinäkuuksi, ja Prosta tiedustellaan usein muitakin ohjeita työn ja perheen yhteensovittamisessa.

– Meiltä kysytään perhevapaan sijoittamisesta sekä lapsen sairastumisesta ja sen johdosta saatavasta tilapäisestä hoitovapaasta. Ihmiset haluavat myös tietää, miten palkka maksetaan äitiysloman aikana ja kuinka työnantajalle ilmoitetaan perhevapaasta, Pron sosiaalipoliittinen asiantuntija Pauliina Juntunen kertoo.

Pro kannattaa perhevapaajärjestelmän uudistamista naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Valtaosa isistä ei käytä lakisääteistä mahdollisuuttaan vanhempainvapaaseen tai hoitovapaaseen.

– Tämä heikentää naisten palkkaa, urakehitystä ja eläkekertymää.

Juntunen muistuttaa, että isällä on oikeus isyyteen. Siitä pitäisi tehdä nykyistä hyväksyttävämpää ja normaalimpaa.

Pro kannattaa 6+6+6 perhevapaajärjestelmää, jossa sekä isällä että äidillä olisi itsenäinen 6 kuukauden oikeus olla lapsen kanssa ja vanhempien keskenään jaettava 6 kuukauden osuus. Isien perhevapaiden käyttö lisääntyy kuitenkin hitaasti.

Tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta Prosta uskoo, että se johtuu perinteisistä arvoista ja työpaikan asenteista, sillä kaikilla työpaikoilla ei ole totuttu sijaisjärjestelyihin. Prolaisista isyys- ja hoitovapaata käyttävät eniten finanssialalla työskentelevät miehet.

– Naisvaltaisella alalla sijaisjärjestelyt ovat rutiinia, Lehtoranta kertoo. Vähiten isyys- ja hoitovapaita käyttävät puolestaan teollisuudessa työskentelevät miehet.

Koottua tietoa perheestä ja työstä

Perhettä ja työntekoa eri tavoin koskevaa lainsäädäntöä, henkilöstöpolitiikkaa ja hyviä käytäntöjä on koottu Väestöliiton uusille Perheystävällinen työpaikka -verkkosivuille.

Sivusto on osa Henkilöstön hyvinvointi, työajat ja työpaikan perheystävälliset käytännöt -kehittämishanketta (2011–2013). Sivuston toteuttamista ovat tukeneet Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma sekä Työsuojelurahasto.