Hyppää pääsisältöön

Mikä ihmeen yleissitovuus

Työehtosopimus takaa lakia paremmat edut
Mitä tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuus ja miksi se on ammattiliitoille niin tärkeää?

Mikä ihmeen yleissitovuus

Julkaistu 29.03.2021 klo 08:45
Blogit
Kirjoittanut
Katariina Stoor
Mitä tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuus ja miksi se on ammattiliitoille niin tärkeää?

Teknologiateollisuus ry kertoi 25.3.2021 eriyttävänsä valtakunnallisista työehtosopimuksista sopimisen uuteen perustettuun työnantajayhdistykseen. Palkansaajapuolella teknologiateollisuuden ilmoituksen taustalla on nähty työnantajien tavoitteita murtaa työehtosopimusten yleissitovuus. Mitä tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuus ja miksi se on ammattiliitoille niin tärkeää?

Ammattiliiton ja työnantajaliiton välillä sovitut työehtosopimukset sitovat tietysti sopimuksen solmineita liittoja. Ammattiliittojen ja työnantajaliittojen jäsenten on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä jäsenyytensä nojalla. Tällöin puhutaan ns. normaalisitovista työehtosopimuksista.

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset ovat velvollisia noudattamaan alan työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen vähimmäisehtoina. Jotta työehtosopimus olisi yleissitova, sen on oltava valtakunnallinen ja alallaan riittävän edustava.

Edustavuuden kannalta keskeistä on, että työehtosopimuksen solmineen työnantajaliiton jäsenyritysten palkkalistoilla työskentelee noin puolet asianomaisen alan työntekijöistä. Jos merkittävä osa alan työnantajayrityksistä ei kuulu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon, työehtosopimus sitoo ainoastaan jäsenyrityksiä - ei muita alalla toimivia yrityksiä.

Mitä merkitystä yksittäiselle toimihenkilölle on sillä, noudatetaanko työehtosopimusta normaalisitovana tai yleissitovana vai noudatetaanko sitä ylipäätään? Työehtosopimuksissa sovitaan alan palkkatasosta, työajoista ja muista työehdoista. Lainsäädännössä ei tunneta minimipalkkaa, ei lomarahaa, ei palkallisia arkipyhiä, ei pekkasvapaita tai äitiysvapaan palkkaa – vain muutamia mainitakseni.  Vertailu työehtosopimusten ja Suomen lain välillä voi yllättää. 

Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajaliittoon järjestäytymättömässä yrityksessä työehdot ovat pitkälti sen varassa, mitä työnantaja kulloinkin hyväksi katsoo ja mikä on työntekijöiden neuvotteluvoima. On työnantajia, jotka ymmärtävät, että hyvät työehdot houkuttelevat yritykseen parhaat työntekijät. On myös työntekijöitä, joiden neuvotteluasetelma on niin vahva, että he voivat esittää työnantajalleen vaatimuksia. Toisaalta löytyy myös niitä työnantajia, jotka pyrkivät kilpailemaan markkinoilla työsuhteen ehtoja halpuuttamalla. Ja on työntekijöitä, joiden neuvotteluasetelma suhteessa työnantajaan ei ole kovin vahva.

Työntekijöiden työehdot kokonaisuutena turvaa parhaiten yhteistoiminta. Yhteisesti toimimalla pidetään mukana myös ne, joiden neuvotteluvoima yksin jää heikoksi. Yhtenäisesti toimiva ja samaan maaliin tähtäävä joukkue saavuttaa parhaat tulokset.  Ay-toiminnassa on kyse juuri tästä yhtenäisen porukan voimasta ja kaikkien mukana pitämisestä.

Yksin voi pyytää, joukolla voi vaatia. Tänäänkin on hyvä päivä liittyä ammattiliittoon!
 

Kirjoittaja on teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Ammattiliitto Prossa.