Hyppää pääsisältöön

Mistä on prolaiset tehty?

Perhe sohvalla
Pron jäsen asuu kaupunkitaajamassa, tyypillisimmin Uudellamaalla, yhdessä puolison ja yhden kotona asuvan lapsen kanssa. Prolainen työskentelee asiantuntijatehtävissä vakituisessa työsuhteessa ja kuuluu omasta mielestään keskiluokkaan.

Mistä on prolaiset tehty?

Julkaistu 21.01.2013 klo 07:50
Uutiset
Kuvaaja Shutterstock
Pron jäsen asuu kaupunkitaajamassa, tyypillisimmin Uudellamaalla, yhdessä puolison ja yhden kotona asuvan lapsen kanssa. Prolainen työskentelee asiantuntijatehtävissä vakituisessa työsuhteessa ja kuuluu omasta mielestään keskiluokkaan.

Prolaisen työelämä numeroina

Prolainen sairastaa vuodessa 12 päivää, mutta on sairaana töissä niistä lähes neljä päivää.

Prolainen työmatkailee 9,5 päivää vuodessa – 1,5 päivää ulkomailla ja 8 päivää kotimaassa.

Kolmella viidestä prolaisesta on luottamusmies työpaikalla.

Vuonna 2011 liukuvaa työaikaa käytti kaksi kolmasosaa jäsenistä. Joustovapaita ja tilapäistä lomaa käytti joka kuudes. Opintovapaata hyödynsi muutama prosentti. Vuorotteluvapaata käytti 771 jäsentä, vuoden 2012 luku tulee olemaan suurempi.

Esimiehinä työskentelee miehistä 38 prosenttia, naisista vain 8 prosenttia.

Ammatissa Pro -lehti/Natasha Petrell

Ammattiliitto Prohon kuuluu noin 130 000 jäsentä: nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, työllisiä, työttömiä ja perhevapailla olevia, opiskelijoita ja senioreja. Liiton tekemät arvo- ja työmarkkinatutkimukset kertovat, millaisia olemme.

Toimihenkilöistä 70 prosenttia tekee päivätöitä vakinaisessa työsuhteessa. Tyypillisin työntekopaikka on toimisto tai vastaava sisätila. Prolaisia on noin 10 000:n eri työnantajan palveluksessa.

Prolaiset hoitavat työasioita ja lukevat sähköposteja myös korvatun työajan ulkopuolella. Tutkija Petri Palmu Prosta kertoo, että harmaata ylityötä kertyy keskimäärin puoli tuntia viikossa.

– Se tekee yhteensä noin kaksi miljoonaa ilmaista työtuntia vuodessa eli noin 1 100 henkilötyövuotta, Palmu lisää.

Työpäivät ovat kiireisiä.

– Monen työssä on vähän lepotaukoja mutta paljon työsuoritteita aikaa kohden, Palmu jatkaa.

Työ on usein paikallaan pysyvää istumatyötä ja se sisältää paljon samanlaisena toistuvia tehtäviä.

– Tosin rutiinityötkin vaativat korkeaa koulutustasoa.

Ruumiillista voimaa ja kestävyyttä toimihenkilöt puolestaan tarvitsevat melko vähän. Työkyvyn kannalta olisi kuitenkin edullista, jos työ sisältäisi edes vähän ruumiillista liikuntaa.

– Toiminnan kehittämiseen ja innovointiin jää monen toimihenkilön ajasta vain pieni osa, tai näihin asioihin ei edes anneta mahdollisuutta vaikuttaa.

Prolaisten tyytyväisyys omaan työhönsä on haaleaa. Työtyytyväisyys oli keskimäärin 60 prosenttia ihannetilasta, joka olisi sata prosenttia. Myös työelämää koskevat odotukset ovat synkeitä. Prolaisista 77 prosenttia pitää suomalaisen työn ja työpaikkojen siirtymistä ulkomaille uhkana Suomelle. Lähes yhtä moni pitää myös suomalaisten yritysten siirtymistä ulkomaiseen omistukseen uhkana.

Prolainen jumppaa ja opiskelee

Kaksi kolmesta hyödyntää työnantajan tarjoamia liikuntaseteleitä, liikuntatiloja tai muuta fyysisen kunnon tukemista.

Puhelinetu on joka toisella ja lounas- tai ruokaetu 40 prosentilla. Työsuhdefillari on eduista vähiten käytössä.

Toimihenkilöt kouluttautuvat ahkerasti. Tutkimusvuonna 2011 he käyttivät opiskeluun yli viisi päivää vuodessa. Työnantajan maksamaa koulutusta prolainen mies sai keskimäärin kolme päivää vuodessa, nainen vain 2,3 päivää. Muut koulutuspäivät sai toimihenkilö maksaa itse. Joka neljäs toimihenkilö ei saanut yhtään työnantajan kustantamaa koulutuspäivää vuoden 2011 aikana.

Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan työnantaja kouluttaa nuoria esimiehiä ja miehiä enemmän kuin muita. Eniten koulutusta saavat esimiehet finanssi-, energia- ja kiinteistöpalvelualoilla sekä kuljetuksessa ja logistiikassa.

– Yksityissektorin työnantajat panostavat miesten kouluttamiseen reilusti naisia enemmän varsinkin kolmekymppisten ikäryhmässä, Petri Palmu kertoo.

 

Ammatissa Pro -lehden yhdeksänosaisessa juttusarjassa kuljetaan aikamatka prolaisen opiskeluajasta eläkkeelle asti. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu tammikuun numerossa 1/2013 ja se kertoo, mitä koko porukasta tiedetään.