Hyppää pääsisältöön

Miten tuhotaan toimiva työmarkkinajärjestelmä?

Kuva: Shutterstock
Kreikassa työntekijöiden suojeluun perustuva lainsäädäntö muutettiin ”markkinaystävälliseksi”. Paikallinen sopiminen sallittiin muillekin kuin ammattiliittojen edustajille. Miten kävi?

Miten tuhotaan toimiva työmarkkinajärjestelmä?

Julkaistu 14.09.2020 klo 14:20
Blogit
Kirjoittanut
Matti Koskinen
Kreikassa työntekijöiden suojeluun perustuva lainsäädäntö muutettiin ”markkinaystävälliseksi”. Paikallinen sopiminen sallittiin muillekin kuin ammattiliittojen edustajille. Miten kävi?

Kreikan toimiva työmarkkinajärjestelmä tuhoutui 2010–2014, kun Kreikka päätyi Troikaksi kutsutun (EU, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan keskuspankki) kansainvälisen rahoittajaryhmän pelastussuunnitelman alaisuuteen. Voimassa ollut keskitetty työntekijöiden suojeluun perustuva lainsäädäntö muutettiin erittäin hajautetuksi ”markkinaystävälliseksi” malliksi. Keskeisin muutos Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestöjen tutkimusjärjestö ETUIn selvityksen mukaan oli paikallisen sopimisen salliminen muillekin kuin ammattiliittojen edustajille. Kuulostaako tutulta?

Vastaavia vaatimuksia esitetään myös Suomessa.

Kreikassa kolme keskeistä muutosta olivat työehtosopimusten painopisteen siirtäminen toimialatasolta yritystasolle, ammattiliittojen rahoituksen musertaminen sekä työriitojen välimiesmenettelyn heikentäminen.

Sopimustoiminnan painopisteen siirtymiseen yritystasolle vaikutti työehtosopimusten edullisemmuussäännön poistaminen, mikä mahdollisti toisin sopimisen heikommin ehdoin yritystasolla kuin toimialan työehtosopimuksessa. Toinen merkittävä tekijä oli työehtosopimusten yleissitovuusmallin poistaminen. Kolmas oli, että hyväksyttiin yritystason työehtosopimusosapuoleksi rekisteröitymätön henkilöyhdistys, joka ei siis ole ammattiliiton ammattiosasto. Järjestäytymättömien henkilöyhdistysten roolina on luoda keino sisäiselle devalvaatiolle palkkoja leikkaamalla.

Kaikki nämä ovat vaatimuksia, joita kuullaan myös Suomessa.

Kreikassa järjestäytymisaste on aina ollut alhainen, noin 25 % työvoimasta. Ammattiliittojen tarve jäsenhankinnalle on ollut laimeaa, kun ammattiliitot rahoitettiin lakisääteisellä sosiaaliturvamaksuihin liittyvällä rahoituksella. Kriisin aikana ammattiliittojen rahoitusta leikattiin 50 prosenttia. Suomessakin vaaditaan ammattiliittojen rahoituksen vaikeuttamista jäsenmaksun verottamisella tai jäsenmaksujen keräämistä vaikeuttamalla.

Kreikassa on mielenkiintoinen perustuslaillinen määräys kollektiivisten työriitojen pakollisesta välimiesmenettelystä, jonka päätöstä on noudatettava. Merkittävä muutos oli tämän välimiesmenettelyn heikentäminen niin, että siellä voidaan nykyisin käsitellä vain minimipalkkariitoja eikä muita työehtoja. Kun työriitoja ei ole saatu soviteltua entiseen tapaan, muutos johti lakkojen määrän kasvuun.

Vuonna 2002 työehtosopimusten kattavuus oli Kreikassa Euroopan huipputasoa 82 prosenttia, mutta vuonna 2015 kattavuus oli romahtanut vain 10 prosenttiin ja yritystason työehtosopimuksia oli 94 % kaikista työehtosopimuksista. 

Suomi ei ole Euroopan mestari, kun katsotaan miten reaaliansiot ovat kehittyneet vuosina 2009–2018. Ansioiden kehityksen tulos on nolla prosenttia. Mutta selvää on, että Kreikka on Euroopan pahin epäonnistuja – tuloksena 23 prosentin reaalipalkkojen lasku – paljolti kiitos edellä esitellyn kehityksen. Reaalipalkkojen lasku heikensi kotimaista kysyntää ja pahensi taantumaa Kreikassa entisestään.

Toivottavasti Kreikan tie ei ole Suomen tie.

Kirjoittaja on Pron kansainvälisten asioiden päällikkö.