Hyppää pääsisältöön

Pakkolakien ikävät kyytipojat

Image
Kuva: Shutterstock
Harva on huomannut, että pakkolakien lisäksi hallitus on ilmoittanut muistakin rajuista heikennyksistä, jotka ovat tulossa pysyvästi voimaan työpaikoilla. – Näilläkö työpaikkojen määrä lisääntyy? kysyy palvelusektorin Kirvesniemi Prosta.

Pakkolakien ikävät kyytipojat

Julkaistu 30.11.2015 klo 11:18
Uutiset
Harva on huomannut, että pakkolakien lisäksi hallitus on ilmoittanut muistakin rajuista heikennyksistä, jotka ovat tulossa pysyvästi voimaan työpaikoilla. – Näilläkö työpaikkojen määrä lisääntyy? kysyy palvelusektorin Kirvesniemi Prosta.

Pro Uutiset/päivitys klo 12.15. Yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan vielä ke 2.12.2015.

Pakkolakeja valmistellaan työministeriössä täyttä häkää. Arkipyhien muuttuminen palkattomiksi, lomarahojen leikkaukset ja sairauspäivien palkanalennukset koskevat käytännössä jokaista Pron työssäkäyvää jäsentä. Kokonaisvaikutus prolaisen kuukausiansioon on 5,7 prosenttia pienemmät ansiot, laski Pron tutkija Petri Palmu. Hallituksen mukaan pakkolait olisivat voimassa 2017–2019.

– Hallitus on tekemässä lakia, joka estää sopimasta työntekijän kannalta paremmin ja suojaa heikomman osapuolen sijasta vahvempaa eli työnantajaa, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Pysyviä heikennyksiä koeaikaan ja määräaikaisuuksiin

Harva on huomannut, että pakkolakien lisäksi hallitus on ilmoittanut muistakin rajuista heikennyksistä, jotka ovat tulossa pysyvästi voimaan.

Hallitus haluaa supistaa tai poistaa takaisinottovelvoitteen. Nythän jos toimihenkilö saa potkut ja työnantajalla aukeaa 9 kuukauden kuluessa toimihenkilön kokemusta vastaava työ, sitä on tarjottava irtisanotulle. Ei siis enää tulevaisuudessa.

Hallitus haluaa pidentää työntekijän koeajan neljästä kuuteen kuukauteen. Koeajalla työntekijä ja -antaja arvioivat työsuhteen sopivuutta ja työsuhteen voi purkaa tavallista kevyemmin perustein. Se lisää työntekijän epävarmuutta työstä.

Sairauspäivien karenssi aiotaan palauttaa vuosilomalakiin osittain. EU-direktiivin mukaan eurooppalaisella on oikeus neljän viikon vuosilomaan. Suomessa, jossa monella on viisi viikkoa vuosilomaa, voisi siis karenssia käyttää vain yhteen viikkoon. 

– Vaan entäpä kun lomia siirretään säästövapaina myöhemmäksi? Mikä osa lomasta siirtyy, voiko siitä vähentää sairauskarenssia? Jos tämä toteutuu, luvassa on ainakin paljon ylimääräistä lomapäivien konrollointia ja paperityötä, arvioi Kirvesniemi.

Pitkä ja lyhyt pätkä sallittu?

Vuoden mittaisiin, määräaikaisiin työsuhteisiin ei tulevaisuudessa tarvita mitään perustetta, jos hallitus saa tahtonsa toteen.  Suomessa on noudatettu yli 40 vuotta periaatetta, jonka mukaan työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva, jos ei ole erityistä perustetta määräaikaisuudelle.

Myös EU-direktiivin mukaan määräaikaisen työn ketjuttaminen on laitonta. Siitä huolimatta hallitus haluaa sallia vuoden mittaiset määräaikaisuudet ilman perustetta.

– Se on ongelmallista myös tasa-arvon kannalta. Jo nyt määräaikaisuudet kasaantuvat naisille, huomauttaa palvelusektorin johtaja.

Lomaraha pienenee tai poistuu

Lomarahasta säädetään työehtosopimuksen sijaan laki, jossa työntekijä saa oikeuden lomarahaan, mutta sen enimmäismäärä on 30 prosenttia vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt on. Työnantajalla on mahdollisuus halutessaan kirjata työsopimukseen, että lomarahaa ei makseta.

– Tämä on vuoden suurin puhallus. Ihmettelen, jos se vaietaan kuoliaaksi, sanoo Kirvesniemi.

Pienenä hyvityksenä palkansaajille, jotka työskentelevät yli 20 henkilön yrityksissä, tulee irtisanomisajan palkan lisäksi tarjota oikeutta työllistymistä edistävään koulutukseen. Sen hinnan tulee vastata kuukausipalkkaa. Koulutuksen järjestämiseen työnantajalla ei ole kuitenkaan ole mitään velvollisuutta. Tämän arvioidaan kuitenkin lisäävän koulutuskonsulttipalveluita tarjoavien yritysten toimintaa.

– Ihmettelen, miten nämä lakimuutokset lisäävät työllisyyttä. Päinvastoin epäilen, että ne johtavat lisää irtisanomisiin, sanoo palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Prosta.

Valtiovarainministeriön laskelmat arvioiduista kustannussäästöistä perustuvat lukuisiin oletuksiin. Työllisyysvaikutukset ovat epävarmat.

Lausunnot pakkolakipaketista toimitetaan 9. joulukuuta ministeriöön. Sen jälkeen lakiehdotusta arvioi perustuslakivaliokunta ja keväällä eduskunta.

Pakkolakien etenemisen voisivat vielä pysäyttää yhteiskuntasopimusneuvottelut, joita työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt käyvät tänään maanantaina ja keskiviikkona 2.12.2015. Niiden tuloksesta huolimatta monet työelämäheikennykset jatkavat lakivalmisteluun.