Hyppää pääsisältöön

Pohjoismainen malli toimii – sitä ei pidä romuttaa 

Työntekijät keskustelevat työtehtävistä.
Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden yhteenliittymä Nordic IN pitää suomalaisten teollisuustyönantajien työmarkkinakäyttäytymistä vastuuttomana. Pohjoismainen malli toimii, eikä sitä ei pidä romuttaa. 

Pohjoismainen malli toimii – sitä ei pidä romuttaa 

Julkaistu 25.08.2021 klo 15:39
Uutiset
Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden yhteenliittymä Nordic IN pitää suomalaisten teollisuustyönantajien työmarkkinakäyttäytymistä vastuuttomana. Pohjoismainen malli toimii, eikä sitä ei pidä romuttaa. 

Koronapandemia on lisännyt maailmanlaajuisesti hyökkäyksiä työntekijöiden oikeuksia vastaan ja  heikentänyt niitä, osoittaa kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen Global Rights Index 2021. Myös Euroopassa viruksen torjunta on vaikuttanut työntekijöiden oikeuteen  ammattiyhdistysedustukseen ja myötävaikuttamiseen.  

  Suomessa työntekijöiden oikeuksien kaventaminen näkyy muun muassa metsäteollisuuden työnantajien päätöksessä yksipuolisesti lopettaa alan työehtosopimusneuvottelut ja siirtää ne yritystasolle. Myös Teknologiateollisuus siirtää tes-toimintansa erilliseen uuteen yhdistykseen, johon alan työnantajat voivat halutessaan liittyä, jos itse eivät halua neuvotella sopimuksista paikallisesti.  

Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden (Nordic IN) edustajakokous pitää vastuuttomana suomalaisten  työnantajien toimia valtakunnallisten sopimusten hajauttamiseksi ja lakkauttamiseksi, kuten toimihenkilöiden osalta UPM on ilmoittanut tekevänsä. 

Pohjoismaat ovat monella mittarilla maailmanlaajuisesti menestystarinoita. Yksi niistä on työmarkkinoiden vakaus, joka perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen ja työehdoista sopimiseen.  

Menestys näkyy myös Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksissa, joiden mukaan ay-järjestäytymisaste on yhteydessä korkeampaan palkkatasoon. Kun Prohon kuuluvien määrä nousee työpaikalla 15–20 prosentista vähintään 75 prosenttiin, palkkakin nousee keskimäärin viisi prosenttia.  Pron tutkimusten mukaan järjestäytymisellä ja joukkovoimalla on myönteinen vaikutus myös palkansaajien terveyteen ja sairauspäivien vähentymiseen.  

 Järjestäytyminen näkyy kasvussa 

 Maailmanpankki totesi jo vuonna 2004, että maissa, joissa ammattiliittojen jäsenyys on korkea,  kasvu on ollut parempaa, ja että yhteiskunta on osallistavampi ja sosiaalisesti yhtenäisempi.  OECD kääntyi yksipuoliselta markkinaliberaalilta asenteeltaan vuonna 2018, ja totesi saman  vuoden näkymissään. Taloudellinen kehitys ja poliittinen vakaus ovat parempia maissa,  joissa on korkea ammatillinen järjestäytyminen. Yhteiskunnat, joilla on vahvat  työmarkkinaosapuolet ja korkea järjestäytymisaste, ovat tasa-arvoisempia. 

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti vuoden 2018 ohjelmajulistuksessa  olevansa vahva ammattiyhdistysten ja työnantajien välisen vuoropuhelun sekä työntekijöiden  oikeuksien puolestapuhuja. Hän myös katsoi, että EU:n on työskenneltävä lujemmin  tarjotakseen kaikille työntekijöille kunnolliset työolot. 

Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden edustajakokous kokoontui tällä viikolla ja vaati, että pohjoismaista työmarkkinamallia ei pidä romuttaa.  

Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät tulevat lisäksi toimimaan niin, että: 

 • kansalliset poliitikkomme rohkaisevat ja vahvistavat pohjoismaista työmarkkinamallia. 
• jokainen työmarkkinoita koskeva lainsäädännön muutos, olipa se kansallinen tai EU:n  tasoinen, vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. 
• tukemalla yhteistyötä ja tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä edistetään muiden  maiden ammattiliittojen hyvää kehitystä.