Hyppää pääsisältöön

Pro jätti toisen lakkovaroituksen rahoitusalalle

Pron ja työnantajaliittojen Finanssialan ja Palvelualojen työnantajat PALTAn välinen sovittelu ei ole tuottanut tulosta eikä uusia tapaamisia sovittelijan johdolla ole sovittu. Näin ollen Pron oli pakko jättää rahoitusalalle ilmoitus toisesta lakosta alalla. Jos sopimusta ei synny, toinen lakko toteutuu 4.–5.1.2018. Lakkovaroituksen jättivät myös Nordean toimihenkilöitä edustava ammattiliitto Nousu sekä akavalaisia edustava YTN.  Lakkovaroitus koskee siis kaikkia rahoitusalan töitä. Myös Danske Bankin henkilöstöyhdistys jätti ilmoituksen omasta työtaistelustaan Danske Bankissa.

Pro jätti toisen lakkovaroituksen rahoitusalalle

Julkaistu 20.12.2017 klo 16:24
Uutiset
Pron ja työnantajaliittojen Finanssialan ja Palvelualojen työnantajat PALTAn välinen sovittelu ei ole tuottanut tulosta eikä uusia tapaamisia sovittelijan johdolla ole sovittu. Näin ollen Pron oli pakko jättää rahoitusalalle ilmoitus toisesta lakosta alalla. Jos sopimusta ei synny, toinen lakko toteutuu 4.–5.1.2018. Lakkovaroituksen jättivät myös Nordean toimihenkilöitä edustava ammattiliitto Nousu sekä akavalaisia edustava YTN.  Lakkovaroitus koskee siis kaikkia rahoitusalan töitä. Myös Danske Bankin henkilöstöyhdistys jätti ilmoituksen omasta työtaistelustaan Danske Bankissa.

Pro Uutiset/Pron tiedote 20.12.2017

Ammattiliitto Pro oli työnantajaliittojen kanssa sovittelussa ensimmäisestä lakkoilmoituksesta ajalle 28.–29.12.2017. Valtakunnansovittelija Minna Helle ei kyennyt jättämään sovintoesitystä ja uusia sovitteluaikoja ei ole sovittu.

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja hiertää kaksi keskeistä asiaa: viikonlopputyöaikojen paikallinen sopiminen ja palkankorotusmalli.

Työnantajien tavoite neuvotteluissa on laajentaa viikonlopputyö koskemaan myös sunnuntaita. Pro edellyttää, että sunnuntaityöstä sopiminen toteutetaan samalla tavalla paikallisesti sopien kuin reilu vuosi sitten käyttöönotettu lauantaityöstä sopiminen. Lauantaityön järjestämiseen niin työnantajat kuin toimihenkilötkin ovat olleet tyytyväisiä. Nyt työnantaja haluaa, että niin lauantaityö kuin sunnuntaityökin toteutetaan paikallisen sopimisen sijaan yksinomaan työnantajan määräysvallalla.

– Työnantaja yrittää sanella ratkaisun jolla pakotetaan asiantuntijat viikonlopputöihin ja heikennetään edellytyksiä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiselle. Paikallisen sopimisenkaan edistäminen ei tahdo juhlapuheista huolimatta työnantajalle maistua,  Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala ihmettelee.

Jättivoitoista ei jaettavaa henkilöstölle

Meneillään olevalla liittokierroksella palkankorotuslinja on muodostunut 3,2 prosenttiin. Pron rahoitusalalle tämä sopii. Työnantaja ei kuitenkaan halua toteuttaa palkankorotuksia ns. yleisen linjan mukaan eli 70 prosenttia yleiskorotuksena ja 30 prosenttia paikallisesti sopien tai työantajan päättämänä. Finanssiala ja PALTA haluavat, että 60 prosenttia palkankorotuksista jaetaan työnantajan päättämänä ja vain 40 prosenttia tulisi alalla yleiskorotuksena.

Rahoitusalan peruspankkityötä tekevien keskipalkka kuukaudessa on noin 500 euroa pienempi kuin palkansaajilla Suomessa keskimäärin. Naisvaltaisella alalla palkankorotuksien yleiskorotukset lisäävät tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti palkkatasa-arvoa työelämässä. Työnantajan tekemällä ehdotuksella näin ei kävisi.

- On hieman erikoista, että alalla jossa yritykset tekevät jatkuvasti miljardivoittoja, ei voiton tekijöille tahdota antaa kiitosta tehdystä työstä, Hakala toteaa.

Työnantaja haluaa rajata henkilöstön perusoikeuksia

Työnantaja on lisäksi vaatinut neuvotteluissa työtaisteluoikeuden rajoittamista. Työtaisteluoikeus on työelämän perusoikeuksia. Vaatimuksillaan työnantaja haluaa siis puuttua kaikille palkansaajille kuuluviin perusoikeuksiin omien etujensa edistämiseksi.

– Ei ole kauhean hedelmällinen lähtökohta neuvottelemiselle, kun vastapuoli haluaa puuttua henkilöstön perusoikeuksiin, Hakala harmittelee.

Lakkovaroitus koskee kaikkia alan töitä. Rahoitusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 25 000 asiantuntijaa. Naisia alalla työskentelevistä on lähes 70 prosenttia.