Hyppää pääsisältöön

Pron tutkimus: Julkinen sektori voittaa yksityisen työhyvinvoinnissa

tutkimus tilasto
Vuoden 2019 alusta Prohon Pardiasta liittyneet valtion sektorin sopimusalat pärjäävät hyvin jäsenten työhyvinvointimittauksissa. Pron yksityiseen sektoriin verrattuna valtiolla työskentelevä pärjää keskimääräistä heikommin lähinnä kuukausipalkoissa.

Pron tutkimus: Julkinen sektori voittaa yksityisen työhyvinvoinnissa

Julkaistu 04.12.2019 klo 09:00
Uutiset
Vuoden 2019 alusta Prohon Pardiasta liittyneet valtion sektorin sopimusalat pärjäävät hyvin jäsenten työhyvinvointimittauksissa. Pron yksityiseen sektoriin verrattuna valtiolla työskentelevä pärjää keskimääräistä heikommin lähinnä kuukausipalkoissa.

Valtiolla työskentelevällä on myös muita harvemmin mahdollisuus päästä osalliseksi erilaisiin rahallisiin kannustinjärjestelmiin. Palkankin suhteen tilanne muuttuu selvästi paremmaksi, kun asiaa tarkastellaan tuntipalkkojen ja palkkausjärjestelmien toimivuuden kannalta.

Valtion työpaikat Maanmittauslaitos, Puolustusvoimat, TE- ja ELY-keskukset ovat tällä hetkellä suhteellisesti ottaen Pron parhaita esimerkkejä palkkausjärjestelmien avoimuudessa ja analyyttisuudessa. Samaan palkkausjärjestelmien kärkeen mahtuvat yksityiseltä sektorilta Ponsse, Atria, Skanska ja vielä Borealis Polymers. Yliopistot ja korkeakoulut pärjäävät vain keskinkertaisesti, sillä palkkausjärjestelmiä ei siellä koeta läpinäkyviksi. Yliopistojen tulos on huono organisaatioille, joissa nimenomaan opetetaan mittaamista ja analysointia.

Valtion työhyvinvointia parantaa muita aloja lyhyempi todellinen henkilötyövuosiaika ja hyvälaatuisten lomien määrä. 

Valtiolla on muita aloja paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin, esimerkiksi etätöiden tekeminen on Pron sopimusaloista ICT-alan jälkeen yleisintä. Valtion työpaikoilla tyytyväisyys työsisältöön, johtamiseen, vaikutusmahdollisuuksiin, työyhteisöllisyyteen ja reiluun toimintaan on Pron keskitason yläpuolella, usein ihan top 10:ssä. 

Kaikesta keskimääräistä paremmasta huolimatta työn kuormittavuus on valtiolla keskimääräistä korkeampaa. Työntekijöille asetetut tulostavoitteet koetaankin varsin epärealistisiksi toteuttaa vaaditussa ajassa. Myös työntekijöiden välinen liian kova kilpailu koetaan julkisella sektorilla korkeaksi.

Edellä olevien havaintojen tarkempi selittäminen lyhyesti on lähes mahdotonta, Pron tutkija Petri Palmu sanoo. 

Yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikka on erilainen, työehtosopimuksissa on eroja, organisaatioiden koot poikkeavat, vuosilomien määräytymisellä on oma menneisyytensä, esimerkiksi valtiolla palkankorotuksia on jossain vaiheessa korvattu lisäämällä lomapäiviä, yksityiset kilpailevat kansainvälisesti, työntekijöiden ikärakenne ja koulutustausta eroavat. Toisaalta esimerkiksi yliopistot ovat kokeneet merkittäviä organisaatiouudistuksia, kun ne yksityistettiin.  

–  Eri organisaatioiden vertailu on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Vaikka harva suomalainen organisaatio toimii työntekijöiden hyvinvoinnin tai organisaation itsensä tuottavuuden osalta ihanteellisella tasolla, niin suhteellisesti paremmin toimiva tai toimintaansa parantanut organisaatio on mainitsemisen arvoinen. Tulosten valossa yksityisellä sektorilla on paljon parantamisen varaa. Voisiko yksityinen hakea julkiselta sektorilta hyviä käytäntöjä?
 
Tulosten lähde: Pron tammikuun ja toukokuun työmarkkinatutkimukset 2008-2019, julkisen sektorin aineisto 2018/2019.