On hyvä muistaa, ettei viime vuonna ollut aivan koko vuotta korkean koronariskin aikaa. Välillä työpaikkojen etätyösuositukset olivat tiukempia ja välillä löysempiä.

Etätöiden äkkinäinen lisääntyminen on ollut monimutkainen työkulttuurimuutos, joten sen hyvinvointivaikutusten arviointi vaatii moniulotteista lähestymistapaa. Yhtä oikeaa totuutta ei ole.
 

Kuva: Etätöiden määrä oli vuonna 2020 keskiarvoltaan 9.6 pv/kk. 10 prosenttia jäsenistä teki vähintään noin 22 päivää kuukaudesta etänä (eli käytännössä koko ajan). Ajallisesti etätöiden määrä on noussut maltillisesti, mutta vuosi 2020 toi dramaattisen käänteen. Kaikesta huolimatta edelleen on paljon Pron jäseniä, jotka eivät tee etätöitä juuri lainkaan. Etätyönteko on ollut monille iso kulttuurimuutos, ennen vuotta 2020 noin puolet toimihenkilöistä ei tehnyt käytännössä lainkaan etätöitä.

- Edelleenkin on paljon Pron jäseniä, jotka eivät tee juuri lainkaan etätöitä, koska osalle jäseniä työt eivät sovi etänä tehtäväksi. Myös työnantajat saattavat olla nihkeämpiä töiden siirtämiseksi etänä tehtäväksi. Yksi tekijä on riittävän hyvien etätyömahdollisuuksien aikaansaaminen varsinaisen työpaikan ja etätyöpaikan välille, Ammattiliitto Pron vastavaa tutkija Petri Palmu kertoo.

Etenkin jatkuvan etätyön tekemisen kannalta fyysiset etätyöolosuhteet kotona olisi oltava työpaikan tasoa. Pron datasta tehdyt mallinnukset paljastavat, että tehtyjen etätyöpäivien tasoon vaikuttavat monet asiat. 

Palmun mukaan esitetyt tulokset perustuvat tilastolliseen monimuuttujamalliin, joka tuo eri vaikutustekijöiden syvemmät - ajasta vakioiset - vaikutukset esiin. Tulokset kuvaavat eri vaikutustekijöiden ominaisempaa roolia kohdeilmiössä. Syvemmät tekijät eivät välttämättä tule esiin suorista jakaumista, esimerkiksi työnkuvat voivat olla toimialaakin tärkeämpiä vaikutustekijöitä, työnkuvien huomioiminen mallissa voi peittää ja muuttaa toimialan suorien tilastojen mukaisia vaikutuksia. Pron työmarkkinatutkimuksen tulokset on kerätty vuodesta 2008 lähtien vuosittain ja laajaan tutkimukseen on vuosien varrella osallistunut kymmeniä ja kymmeniä tuhansia nykyisiä ja entisiä Pron jäseniä. 
 

Keskeiset tuloksen etätyön vaikutuksista Pron jäseniin

1 Etätyö lisääntyy, kun työmatka pitenee

Mitä useammin Pron jäsen joutuu sukkuloimaan asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle, sitä enemmän tehdään myös etätyötä. Hyvinvoinnin ja ajankäytännön kannalta etätyö onkin hyvä asia. 

- Ajallisesti etätöitä on tehty toimialoista eniten ict- ja viestintäalalla, palvelualoilla, suunnittelu- ja konsulttialoilla sekä energia-alalla, kun toimialaluokituksena on käytetty Tilastokeskuksen virallista TOL-luokitusta. Teollisuudessa etätyöt ovat olleet harvinaisempaa herkkua ja finanssialalla etätyöt lähtivät voimakkaaseen kasvuun vasta korona-aikana. Pron pääsektorien vertailussa Pron julkinen sektori (valtio, yliopistot) yhdessä ict- ja viestintäsektorin kanssa pitää kärkipaikkaa etätöiden määrässä. 

2 Tekniset toimihenkilötyöt tehdään työpaikalla

Koulutustaustan mukaan insinöörien ja muiden teknisten tutkintojen työtehtäviä näyttää olevan verrattain paljon vaikeampi tehdä laajasti etänä.

- Työn syvempi teknisyys ilmeisesti liittyy sellaisiin töihin, joita tehdään esimerkiksi tehtaissa ja rakennustyömailla. Toisaalta asiakaspalvelutehtäviä on - syystä tai toisesta – tehty vain vähän etätöinä, Palmu sanoo.

Esihenkilöasema ennustaa asiantuntijoita selvästi vähäisempään etätyöpäivien käyttöä. Myös luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä etätyönteko on muita vähäisempää.

3 Suurempi palkka ja muita enemmän luottamusta ja vapautta etätöihin

Korkeampi palkkataso ennustaa myös enemmän etätöitä. 

- Korkeapalkkaisten töissä on yleensä muita suurempi vapaus valita työaikansa ja -paikkansa. Myös henkilömäärältään isoissa organisaatiossa etätyö on yleisempää kuin pienillä työpaikoilla.

4 Etätyöhän liittyy suurempi työkuormitus ja viikonlopputyön osuus

Työajan ja työnkuvien tarkemman analyysin perusteella etätyön tekeminen lisää työn määrää. Ajallisesti työ venyy etätyötä tekevillä muita helpommin viikonlopulle. Yhtäältä aktiivisuus työtehtävissä lisää tyytyväisyyttä ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Toisaalta etätyö näyttää myös olevan tapa paeta hyvin laajan ja raskaan työtehtäväkokonaisuuden tekemiseen. Ilmiö saattaa johtaa palkattomiin (harmaisiin) ylitöihin, mikä ei edistä tekijän palkkatasoa.  

5 Etätöihin liittyy älykkään teknologian käyttö ja työnkuvien korvautuminen tekoälyllä

Etätöiden määrä on luonnostaan korkeampi niissä työtehtävissä, joihin liittyy enemmän älykkään teknologian hyödyntämistä. Toisaalta tällainen työnkuva on myös keskimäärin nopeammin korvattavissa tekoälyllä. Paljon etätöitä tekevät ovat tietyllä tavalla digitaalisen teknologian painepisteessä.

- Etätöihin voi myös liittyä riski. Kun työtä voi tehdä etänä, niin sitä voi myös helpommin korvata koneilla ja algoritmeilla.

6 Etätyöllä ei ole yksiselitteistä hyvinvointivaikutusta

Etätyöstä ei näytä olevan selvää yleistä hyötyä tai haittaa työtyytyväisyyteen. Työtyytyväisyyteen vaikuttaakin paljon enemmän palkkataso ja viikonlopputöiden vähäisyys sekä mielenkiintoinen työnkuva. Myös työviikon ja työkuormituksen pysyminen kohtuullisena edistää työtyytyväisyyttä.

- Pron datan perusteella erittäin tärkeää on myös se, että lomaviikkojen määrällä ja vuorokauden vapaa-ajan tuntimäärällä on suora myönteinen vaikutus asiantuntijan ja esihenkilön kokemaan työelämän kokonaistyytyväisyyteen.

7 Etätöiden ihanteellinen määrä on tilanneriippuvaista

Toistaiseksi Pron analyyseista ei löydy yleispätevää etätyön prosenttiosuuden numeerista rajaa. Rajan määrittely vaatii monipuolista analyysia ja yksilöllisten olosuhteiden tuntemista.

- Etätyö säästää työn tekemisen kannalta turhaa työpaikalle ja takaisin kotiin matkustamiseen kuluvaa aikaa ja energiaa sekä vähentää työskentelyolosuhteista, kuten avokonttoreista johtuvaa häiriötä.

Toisaalta etätyö hämärtää vapaa-ajan ja työn välistä rajaa sekä luultavasti tekee myös henkilöstön edustajan työstä hankalampaa ja esimerkiksi hankaloittaa palkkausjärjestelmän toimivuutta. 

- Pron jäsenten töissä työn sosiaalinen luonne on keskiössä. Työhön liittyy muiden auttamista sekä ihmisiä ja asioita yhdistävien ongelmien ratkomista, missä fyysinen kanssakäynti on vuosikymmeniä ollut luonnollisin tapa hoitaa asioita. Myös tarpeelliset hengähdystauot työpäivän aikana onnistuvat fyysisesti läsnä olevassa työyhteisössä paremmin kuin etänä, Palmu sanoo.

8 Etätyö ja tuotanto

Ratkaisevinta työnteon etätöiden laajassa mahdollistamisessa on oman työnteon suora fyysinen liittyminen toimialan tuotantoon. Jos pääasiallinen työtila on tehdas, rakennustyömaa, laboratorio tai esimerkiksi jokin luonnonympäristö, niin toteutuneiden etätöiden määrä vähenee ratkaisevasti. Ellei edellä mainittuja työympäristöjä robotisoida ja esineiden internet (Internet of Things, lyhyemmin IoT) valtaa työn arkea, niin suuri määrä toimihenkilötyötä tulee edelleen tapahtumaan työnantajan järjestämissä tuotannollisissa työtiloissa.

- Toisaalta sillä, tehdäänkö oma työ pääosin toimistolla tai rakennustyömaalla, ei sinänsä ole vaikutusta työelämän kokonaistyytyväisyyteen suuntaan tai toiseen. Etätyö on yksi tarkoin suunniteltava työväline tai sosiaalisesti vaikuttava toimintatapa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden monimutkaisessa yhtälössä, Palmu summaa.

Sektorianalyysi (mittarikokonaisuuksia sopimusalan, yrityksen, demografisten ryhmittelyiden jne. mukaan, koko Pro + sektorittaiset analyysit )

Yleinen aikasarjatyökalu (työelämän kysymyksistä ajassa ja taustatekijöissä vertailevaa visuaalista ja sanallista tilastotietoa)

Arvo- ja ihannetutkimusten sektorianalyysi (mittarikokonaisuuksia ajassa eri sektorimuuttujien mukaan)