Hyppää pääsisältöön

Rahoitusalalla tartutaan jälleen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin

Kuva: Shutterstock
Suomalainen rahoitusala jatkaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistä työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Jo useamman vuoden jatkunut työmarkkinaosapuolten yhteistyö työelämän kehittämiseksi on Euroopan tasolla harvinaista. Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin yhteistyön jatkosta Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa.

Rahoitusalalla tartutaan jälleen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin

Julkaistu 18.06.2018 klo 08:45
Uutiset
Suomalainen rahoitusala jatkaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistä työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Jo useamman vuoden jatkunut työmarkkinaosapuolten yhteistyö työelämän kehittämiseksi on Euroopan tasolla harvinaista. Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin yhteistyön jatkosta Hyvinvoiva finanssiala -hankkeessa.

Pro Uutiset

Asiakastarpeiden muutokset, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly ja sääntely muokkaavat rahoitusalan työtä ja työyhteisöjä voimakkaasti. Tästä syystä rahoitusalan työehtosopimusosapuolet sopivat yhteistyön jatkamisesta. Yhteistyössä ovat mukana kaikki rahoitusalan sopimusosapuolet, kertoo yhteinen tiedote.

Työhyvinvointia seurataan yhdessä

Isojen teknologisten murrosten ja tehostamistoimenpiteiden lisäksi rahoitusalan työtä muokkaa työaikojen muuttuminen. Työehtosopimusneuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan jatkossa sekä lauantai- että sunnuntaityö ovat alalla mahdollisia.

Kyse on merkittävästä työehtojen muutoksesta, jolla on varmasti isot vaikutukset myös työhyvinvointiin työpaikoilla. Siksi onkin hienoa, että liittojen yhteistyössä henkilöstön hyvinvointiin liittyvät teemat korostuvat, toteaa finanssisektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.

Yhteistyötä finanssialan työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi on tehty vuodesta 2013 alkaen. Liittojen tärkeänä roolina on kannustaa yrityksissä työnantajien edustajia ja työntekijöitä jatkamaan yhteistyötä. Hyvä konkreettinen esimerkki yritystason yhteistyöstä on Nordean, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttama tutkimushanke työhyvinvoinnin, verkostojen ja tuottavuuden yhteydestä.

Tutkimuksessa selvitetään työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön työn tuottavuuteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen. Se on mahdollistanut monipuolisen keskustelun henkilöstön hyvinvoinnin osatekijöistä, tunnistettavista kuormitustekijöistä sekä siitä, miten henkilöstön työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja tuloksellisuutta on mahdollista jatkossa yhdessä tukea. Tutkimus antaa pohjaa konkreettisille kehittämistoimille, kertoo Ammattiliitto Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen. 

Jo vuosia sitten aloitettu Hyvinvoiva finanssiala -yhteistyö on hyvä esimerkki toimialavuoropuhelusta.

– Asiakastarpeiden, liiketoiminnan ja työn muutokset vaativat uudenlaisia toimintatapoja ja osaamista niin työyhteisöiltä kuin yksittäisiltä työntekijöiltä. Haluamme olla mukana tukemassa henkilöstöä ja alan työpaikkoja tässä muutoksessa. Se edellyttää aitoa vuoropuhelua ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta, sanoo YTN:n finanssialan vastuuasiamies Riikka Sipilä.

Tulevaisuus ensin

Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä liitot selvittävät, mitä työelämätaitoja rahoitusalalla tarvitaan lähitulevaisuudessa.

– Osaava henkilöstö on tulevaisuuden finanssialan menestyksen kannalta erittäin tärkeää. Työelämän muuttuessa yhä kiivaampaan tahtiin tarvitaan jatkuvaa kehittymistä ja oppimista. Elinikäinen oppiminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite työhyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistamiseksi, toteaa johtava asiantuntija Tarja Kallonen Finanssiala ry:stä.

Toisena käytännön tavoitteena on laatia yrityksissä käytävää vuoropuhelua tukeva työkalu, jota voidaan hyödyntää osana työpaikan normaalia yhteistoimintaa. Työkalua kehitettäessä liitot hyödyntävät jo olemassa olevia tutkimustietoja ja yrityskohtaisia käytäntöjä.

– Työkalun tarkoituksena on saada Hyvinvoiva finanssiala -hanke näkymään myös työpaikkojen arjen yhteistoiminnassa. Sillä voitaisiin tukea työpaikkatason keskusteluja alan murroksesta ja asiakkaiden tarpeista, sekä niiden vaikutuksista yrityksen toimintaan ja työntekijöiden työtehtäviin. Se voisi toimia myös hyvänä välineenä lisätä osapuolten välistä ymmärrystä ja luottamusta, toteaa Paltan työmarkkinapäällikkö Minna Etu-Seppälä.