Hyppää pääsisältöön

Rahoitusalan palkkakeskusteluihin suhtaudutaan entistä nuivemmin

Pankit ja raha, talous, säästöpossu sinisellä taustalla
Noin 70 prosenttia Pron rahoitusalalla työskentelevistä jäsenistä sanoo suhtautuvansa palkkakeskusteluihin nyt negatiivisemmin kuin ennen, selviää Ammattiliitto Pron tutkimuksesta.

Rahoitusalan palkkakeskusteluihin suhtaudutaan entistä nuivemmin

Julkaistu 21.01.2013 klo 07:47
Uutiset
Kuvaaja Shutterstock
Noin 70 prosenttia Pron rahoitusalalla työskentelevistä jäsenistä sanoo suhtautuvansa palkkakeskusteluihin nyt negatiivisemmin kuin ennen, selviää Ammattiliitto Pron tutkimuksesta.

Pro Uutiset

Vaikka tyytyväisyys palkkakeskustelumalliin ei ole toimihenkilötehtävissä työskentelevien kohdalla olennaisesti muuttunut, ilmoittaa noin 70 prosenttia Pron rahoitusalalla työskentelevistä jäsenistä suhtautuvansa palkkakeskusteluihin nyt negatiivisemmin kuin ennen.

–Harvempi kuin joka viides vastaajista kokee pystyvänsä vaikuttamaan palkkakeskustelunsa lopputulokseen ja saamaansa korotukseen. Neljä vastaajaa viidestä kokee palkkakeskustelumallin huonontavan työpaikan ilmapiiriä, arvioi sopimusalavastaava Ira Saarnio vastustuksen kasvua.

Rahoitusalalla käytiin syksyllä 2012 neljännet palkkakeskustelut. Poikkeuksen teki Danske Bank, jossa keskustelukierros oli jo viides. Ammattiliitto Pro on tutkinut henkilökohtaisen palkankorotuksen jakamiseen käytettävän palkkakeskustelumallin suosiota jäsenistönsä keskuudessa kaikkien keskusteluiden jälkeen. Alkuun tutkimukset tehtiin kaikkien liittojen yhteistyönä, viimeisen parin vuoden aikana tutkimustulokset ovat kattaneet vain Pron jäsenistön.

Rahoitusalalla työskentelee 12 000 Pron jäsentä, joista 1 570 vastasi Pron kyselyyn.

Nuorille miehille parhaat korotukset

Palkkakeskustelukorotusten jakautumiseen liittyy monia oletuksia. Tutkimuksen perusteella palkankorotusten jakautumiseen ei vaikuta esimerkiksi kuukausipalkan suuruus. Sen sijaan sukupuolella tai iällä on ollut vaikutusta asiaan: miesten saamat korotukset ovat olleet prosentuaalisesti suurempia kuin naisten ja suurimmat korotukset ovat kohdistuneet vuosina 1976–1985 syntyneille.

Pron finassisektorin johtajan mukaan palkkakeskusteluissa erityistä huomiota tulee kiinnittää esimiestyöhön.

–Palkkakeskustelumallin hengen mukaista on, että henkilön työnkuvaus, työn vaativuus ja henkilökohtainen pätevyys ja suoriutuminen omissa työtehtävissä arvioidaan esimiehen ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa. Molempien pitää siis olla aidosti valmistautuneita keskusteluun ja keskustelulla on oltava merkitystä palkkakeskusteluerän jakamiseen, toteaa finanssisektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.

Kyselyn vastausten perusteella näyttää siltä, että jos esimies on paneutunut mallin sisältöön ja valmistautunut perustelemaan näkemyksensä, palkkakeskustelumalli toimii paremmin ja siihen suhtaudutaan positiivisesti. Kaikilla työpaikoilla asiat eivät kuitenkaan suju ongelmitta ja silloin tärkeä menettelytapa voisi olla esimiestyön tasalaatuisuuteen panostaminen.Vastausten perusteella myös työtehtävien vaativuusluokittelu kaipaisi päivitystä.

Hakalan mukaan oikein käytettynä palkkakeskustelun pitäisi motivoida, kannustaa ja parantaa työpaikan ilmapiiriä, ei päinvastoin.

– Lisäksi kyselystä kävi ilmi vastaajien huoli rahoitusalan palkankorotustasosta ja ansiokehityksestä, Hakala toteaa.

Palkkakeskustelumallista on ollut myös selvää hyötyä.

– Nykyään lähes kaikilla rahoitusalalla työskentelevillä on päivitetyt työnkuvaukset ja vaativuusluokatkin ovat paremmin kohdillaan kuin viisi vuotta sitten. Vastausten perusteella jäsenistön palkkatietämys on myös varsin korkealla tasolla, vaikka palkkatyytyväisyyden suhteen ollaankin kaukana ihannetasosta, sopimusalavastaava Saarnio muistuttaa.

–Kysely antoi arvokasta tietoa palkkakeskusteluihin liittyvistä mielipiteistä, näiden avulla pohdimme palkkausjärjestelmän kehittämistä eteenpäin, toteaa johtaja Antti Hakala.