Hyppää pääsisältöön

Talkootyö kuuluu historiaan

Suomalainen metsä, ilmakuva. Puut.
Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus aiheutti palkansaajille työajan lisäämisen, nollakorotusten ja työnantajalle kuuluneiden maksujen siirtämisen kautta huomattavan ostovoiman heikennyksen ja suoranaisen palkanalennuksen.

Talkootyö kuuluu historiaan

Julkaistu 17.01.2020 klo 08:00
Blogit
Kuvaaja Shutterstock
Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus aiheutti palkansaajille työajan lisäämisen, nollakorotusten ja työnantajalle kuuluneiden maksujen siirtämisen kautta huomattavan ostovoiman heikennyksen ja suoranaisen palkanalennuksen.

Kaikilla Pron sopimusaloilla käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa erityisen vaikeaksi asiaksi on noussut vaatimuksemme luopua kilpailukykysopimuksen mukaisesta 24 tunnin lisätyöstä.

Kilpailukykysopimus oli taloudellisesti vaikeana aikana tehty poikkeuksellinen ratkaisu, jossa sovittiin työajan pidennyksen lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen siirtämisestä työnantajilta palkansaajille ja julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Sosiaalivakuutusmaksujen siirto merkitsi kaikkiaan yli 6,5 miljardin euron tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Maksualennukset ovat jäämässä pysyviksi eli jatkossakin yritykset saavat näiden kautta hyötyä noin kaksi miljardia euroa vuodessa.

Nyt kun taloudellinen tilanne on parempi, palkattomalle talkootyölle ei ole enää perusteita.

Kilpailukykysopimuksen vaikutus käytännössä

Kilpailukykysopimuksen myötä työnantajat saivat jokaiselta työntekijältä paljon muutakin kuin 24 tuntia palkatonta työtä vuodessa.

Työnantajilta siirrettiin suoraan palkansaajien maksettavaksi työeläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 2,05 prosenttia bruttopalkasta.

Esimerkiksi metsäteollisuuden työvoimakustannukset vuodessa ovat yhteensä noin 2,2 miljardia euroa, joten säästöä ja siten tulosta viivan alle kertyy edellä mainitun takia yli 45 miljoonaa euroa vuodessa!

Yllä mainitun lisäksi työnantajien sosiaaliturvamaksuja laskettiin tämän vuoden alusta pysyvästi 0,58 prosenttia, mikä tarkoittaa metsäteollisuudelle vielä lisäsäästöjä lähes 13 miljoonaa euroa vuodessa. Sosiaaliturvamaksuja ei kuitenkaan tässä tapauksessa siirretty suoraan työntekijöiden maksettavaksi, vaan Suomen valtion eli veronmaksajien.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jo 30 000 euroa vuodessa ansaitseva työntekijä maksaa työnantajansa puolesta työeläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 615 euroa vuodessa.

Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus aiheutti palkansaajille työajan lisäämisen, nollakorotusten ja työnantajalle kuuluneiden maksujen siirtämisen kautta huomattavan ostovoiman heikennyksen ja suoranaisen palkanalennuksen.

Vaatimuksemme palkattomasta työstä luopumisesta ei ole kohtuuton, sillä palkansaajat ovat kilpailukyvyn turvaamisessa osansa tehneet!

Kirjoittaja on metsäalojen sopimusalavastaava, jonka mielestä talkoiden aika on ohi.