Pro Uutiset

- Samapalkkaisuus on sekä ihmisoikeus että perusoikeus, ja sen vuoksi on tärkeää, että työntekijät ja luottamushenkilöt voivat seurata työpaikan palkkakehitystä. Tärkein samapalkkaisuuden edistämisen keino ovat työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset. Tuoreen STM:n selvityksen mukaan suunnitelmien tekemisessä on vielä paljon parannettavaa. Laki ei toteudu tällä hetkellä kaikilla työpaikoilla, Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta sanoo.

Tasa-arvosuunnitelma puuttuu joka viidenneltä, palkkakartoitus puolelta

- On erittäin huolestuttavaa, että yksityisellä sektorilla lähes neljännes organisaatioista ei ollut tehnyt tasa-arvosuunnitelmaa. Palkkakartoitus puuttui lähes puolelta kaikista organisaatioista (47 %). Kyselyn mukaan julkisella sektorilla, isoilla työpaikoilla ja naisvaltaisilla työpaikoilla suunnitelma tehdään paremmin.

Puolet niistä työpaikoista, joilla suunnitelmaa ei ollut, piti sitä tarpeettomana. Ajateltiin, että tasa-arvo on jo toteutunut työpaikalla tai että työpaikan mies/tai naisvaltaisuus olisi oikeutettu syy jättää suunnitelma tekemättä. Lain mukaan nämä eivät kuitenkaan ole riittäviä perusteitä sille, että suunnitelmaa ei tehdä.

Henkilöstön edustajat mukaan

Yksityisellä sektorilla 20 prosenttia ja julkisella sektorilla 6 prosenttia organisaatioista ei ollut laatinut suunnitelmaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, kuten laki vaatii. Tämä korostui erityisesti palkkakartoituksissa, selvityksen mukaan henkilöstön edustaja otetaan mukaan palkkakartoituksen tekemiseen vain joka kolmannessa organisaatiossa.

Palkkaeroja havaittiin, mutta ne jäävät usein näkymättömiin

Palkkaeroja miesten ja naisten palkoissa havaittiin selvityksen mukaan 30 prosentissa organisaatioista. Palkkaeroja havaittiin enemmän isoilla työpaikoilla ja valtiolla. Havaitut erot jäävät kuitenkin usein vaille toimenpiteitä ja vain reilu puolet työpaikoista oli edes kirjannut havaittuja palkkaeroja tasa-arvosuunnitelmaan.

- Valitaanko suunnitelmiin mieluummin sellaisia toimenpiteitä, joista ei aiheudu kustannuksia kuten palkkojen korjaamista? Työnantajilla on velvollisuus tehdä konkreettisia toimenpiteitä havaitun syrjinnän korjaamiseksi, vaikka se maksaisikin, Lehtoranta sanoo.  

Tarvitaan parempaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä

Lehtorannan mielestä tilanteen korjaamiseksi tarvitaan sekä lainsäädäntöä että työpaikkatason toimenpiteitä. Tasa-arvolakia on täsmennettävä erityisesti luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden ja palkkakartoituksen tekemisen osalta. Koska palkan on oltava syrjimätön kaikilta osiltaan, palkkoja tulee tarkastella myös palkkakartoituksessa kaikilta eri osiltaan. Tällä hetkellä näin tehdään vain 14 prosentissa palkkakartoituksista.

Myös yksittäisten henkilöiden palkkoja on voitava tarkastella kartoituksissa mahdollisen syrjinnän selvittämiseksi. Selvityksen mukaan vain puolessa kartoituksia oli tarkasteltu yksittäisten ihmisten palkkoja. Selvityksestä kävi myös ilmi, että henkilöstön edustajista 45 prosenttia ei ollut edes pyytänyt yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja, 24 prosenttia oli pyytänyt ja saanut, 4 prosenttia oli pyytänyt mutta ei saanut ja 28 prosenttia ei osannut sanoa oliko palkkatietoja pyydetty tarkasteluun.

- Luottamushenkilöiden tulee olla aktiivisesti mukana suunnitelman tekemisen kaikissa vaiheissa ja heidän on myös tarvittaessa pyydettävä palkkatietoja käyttöönsä. Myös yleistyvä paikallinen sopiminen edellyttää, että palkkatiedot ovat luottamushenkilöiden saatavilla, jotta ne voidaan huomioida sopimuksia tehtäessä, Lehtoranta korostaa.  
 

Tutustu myös 

Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020 (STM:n raportteja ja muistioita 2020:33)

Ministeri Blomqvist: Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua pitää tehostaa

#samakiitos