Hyppää pääsisältöön

Työnantaja laiminlöi yt-lakia – tuomittiin maksamaan 25 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja

Lentoalan yritys ei noudattanut tuotannollisissa ja taloudellisissa yt-neuvotteluissa yhteistoimintalakia ja irtisanoi kaksi prolaista. Osapuolet sopivat riidan ja prolaisille hyvitettiin 25 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja.

Työnantaja laiminlöi yt-lakia – tuomittiin maksamaan 25 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja

Julkaistu 26.02.2019 klo 12:17
Uutiset
Lentoalan yritys ei noudattanut tuotannollisissa ja taloudellisissa yt-neuvotteluissa yhteistoimintalakia ja irtisanoi kaksi prolaista. Osapuolet sopivat riidan ja prolaisille hyvitettiin 25 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja.

Pro Uutiset / Lähde: Edilex 20.2.2019

Kaksi Pron jäsentä työskenteli lentoalan yrityksessä vakituisessa työsuhteessa. Toisen työsuhde oli kestänyt lähes kuusi vuotta ja toisen yli kahdeksan vuotta. Työnantaja aloitti vuoden 2014 syksyllä koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joita perusteli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä sekä tappiollisella liiketoiminnalla. Lentoalan yritys aikoi säästää henkilöstökuluissa seitsemän miljoonaa euroa ja arvioi vähentävänsä henkilöstön määrää enintään 90 henkilöllä.

Lokakuussa alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa toimihenkilöitä edusti luottamusmies, varaluottamusmies ja yhdistyksen puheenjohtaja. Työnantajan edustajina neuvotteluissa oli henkilöstöjohtaja, lentotoimen johtaja, toimitusjohtaja ja talouspäällikkö. Ensimmäisessä neuvottelussa työnantaja oli vaatinut kaikkia osapuolia allekirjoittamaan salassapitosopimuksen.

Neuvottelut saatiin pakettiin joulukuun alussa. Työnantaja irtisanoi Pron jäsenen työsuhteen päättymään vuoden 2015 helmikuun lopussa ja toisen Pron jäsenen työsuhteen toukokuussa taloudellisella ja tuotannollisella perusteella.

Yritys laiminlöi yhteistoimintalakia – ei selkeää suunnitelmaa yt-neuvotteluille

Lakimies Jaana Asikainen Ammattiliitto Prosta kertoo, että yritys oli laiminlyönyt yhteistoimintalakia eikä sillä ollut ennalta laadittua suunnitelmaa toimintansa mukauttamisesta. Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisen syy oli säästää seitsemän miljoonaa euroa henkilöstökuluissa.

– Yritys ei esittänyt mitään omaa suunnitelmaa siitä, miten tavoitteeseen päästäisiin eli ei voitu neuvotella työnantajan suunnittelemien toimenpiteiden perusteista tai vaikutuksistakaan. Yritys odotti, että henkilöstö esittää, miten säästötavoite saavutetaan. Henkilöstöä syytettiin siitä, että he eivät tehneet riittävästi säästö- ja tehostamisehdotuksia.

Asikaisen mukaan neuvotteluja ei käyty kunnolla yhteistoimintalain hengessä eikä lain tarkoitus täysin toteutunut.

– Toimihenkilöt olivat toistuvasti huomauttaneet aiheellisista puutteista, mutta työnantaja ei ollut korjannut menettelyään. Asioita oli käsitelty neuvotteluissa liian pintapuolisesti. Käräjäoikeus totesi, että yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste oli merkittävä.

Toimihenkilöille hyvitystä yhteensä 25 000 euroa

Käräjäoikeus velvoitti yhtiön maksamaan hyvitystä työsuhteiden pituuden mukaan toiselle toimihenkilölle 12 000 euroa ja toiselle toimihenkilölle 13 000 euroa sekä korvaamaan kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan.

– Työnantajalle sekä toimihenkilöille myönnettiin viime vuonna jatkokäsittelylupa, mutta riita sovittiin helmikuun puolivälissä, kertoo Asikainen.

Sovintosopimuksella sovittiin, että työnantaja maksoi toimihenkilöille yhteensä 25 000 euroa hyvitystä viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikuluja. Sovinto korvasi käräjäoikeuden antaman tuomion.

 

Tiesitkö, että Pron jäsenenä oikeusapu on sinulle maksutonta ja riskitöntä? 

Katso jäsenedut Liity jäseneksi