Osana sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ja arvonmuodostusta Pron työmarkkinatutkimuskokonaisuudessa mitataan jäsenten suhdetta ja kokemusta ekologiseen hyvinvointiin. Ekologian lisääminen perinteisten sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mittareiden rinnalle tapahtui ei-valtavirran taloustieteessä jo 1970-luvulla, jolloin julkaistiin hyvin edistyksellinen Kasvun rajat -teos.

Prolaisten ihanteiden tutkimuksesta selviää, että koko jäsenkunnassa suositaan verotuksen lisäämistä “vihreisiin kohteisiin”, lisäyspuolella ovat myös koulutus ja työllisyyteen vaikuttavat verokohteet.

Kuva 1: Verojen käyttökohteita Pron arvojen ja ihanteiden tutkimuksessa. 

Ekologisuus voidaan myös liittää osaksi työpaikkojen palvelujen ja tuotteiden tarjontaa ja kysyntää sekä koettua työn yhteiskunnallista merkitystä.

Kuva 2: Työpaikan taloudellinen ja ekologinen hyvinvointi sekä koettu työn yhteiskunnallinen merkitys. 

Pron jäsenet ovat viime vuosina tulleet selkeästi kriittisemmiksi työpaikkojen toteutunutta ekologista vastuullisuutta kohtaan. Toisaalta jäsenten omat vaikutusmahdollisuudet tehdä työtä ekologisemmin ovat puolittain hyvät.

Työn yhteiskunnallisessa merkityksessä on aikaa myöten tapahtunut myönteistä kehitystä – joskin myös Pron jäsenkunta on muuttunut ajan kuluessa, esimerkiksi julkisen sektorin liityttyä uudeksi osaksi Pron edunvalvontaa vuonna 2019. Pron keräämän aineiston perusteella prolaisten vaikutusmahdollisuuksia työpaikkojen tekemiin pienempiin ja suurempiin valintoihin tulisi lisätä, millä luultavasti olisi myönteisiä vaikutuksia myös työpaikan tuottavuuteen, sosiaaliseen ja ekologiseen hyvinvointiin.
 

Teknologia korvaa ihmistyötä

Kuva 3: Ihmistyön korvautumista älykkäällä teknologialla

Finanssialalla ihmistyön korvautumisvauhti on ennakoitu hyvin suureksi, jopa puolet nykyisistä tehtävistä arvioidaan olevan korvattavissa digitalisaatiolla ja tekoälyllä viimeistään 10 vuoden kuluessa. Palvelualojen miehet kokevat oman työn korvautumisen kaikkein hitaimmaksi, ero on huomattava palvelualojen naisiin, joilla korvautumisaste on noin 25 prosenttia. Pron palvelualoihin kuuluu muun muassa rakennusalan miesvaltaista työnjohtoa.  

Tarkasteltaessa organisaatioiden ekologista vastuullisuutta eri toimialoilla on syytä huomioida, että toimialat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja toisaalta ne verkottuvat yhteen koko kansantalouden tuotannoksi. Ei ole kovinkaan mielekästä verrata esimerkiksi energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden ja lähinnä tietotyötä tekevän palvelualan ekologisuutta absoluuttisin mittarein. Palvelualoilla myös hyödynnetään esimerkiksi teollisuuden tuottamia tuotteita, joten talouden ekologista yhteispeliä tulisi katsoa myös kokonaisuutena.  Jokainen toimiala voi tehdä toiminnastaan ekologisempaa suhteessa nykytilaan.

Kuva 4. Pron jäsenten kokema organisaatioiden ekologinen vastuullisuus 

Pron jäsenet kokevat ekologisen vastuullisuuden toteutuneen omalla työpaikallaan keskimäärin tyydyttävästi. Suhteellisesti tyytyväisimpiä oman alansa ekovastuullisuuteen ovat teollisuusaloilla työskentelevät prolaiset. Heikoimman arvion ekologisesta vastuullisuudesta antavat puolestaan finanssialoilla työskentelevät naiset. 

Ihmistyötä korvaava teknologia lisää ekologisuutta

Kuva 5. Ihmistyön korvautumisvauhti Pron toimialoilla (vaaka-akseli) ja sen vaikutus organisaatioiden ekologiseen vastuullisuuteen (pystyakseli). Kaikkien toimialojen ollessa pystyakselilla nollan yläpuolella, ihmistyön korvautumisella on ekologista vastuullisuutta lisäävä myönteinen vaikutus

Pron aineiston perusteella ihmistyötä korvaava teknologia heikentää prolaisten työllistymismahdollisuuksia ja palkkahyvinvointia. Tämän on yleisesti arvailtu liittyvän erityisesti rutiininomaisista työvaiheista koostuvaan työhön. Vaativatkin mekaaniset tai informaatiokeskeiset rutiinityöt voidaan mallintaa ja näin siirtää tekoälyn tehtäväksi. Näistä riskeistä huolimatta ihmistyön korvautuminen teknologisilla sovelluksilla vaikuttaisi kuitenkin parantavan organisaation ekologista vastuullisuutta Pron jäsenten näkökulmasta. Vaikutus on ylivoimaisesti suurin ict-alalla.

Ekologinen vastuullisuus on arvo- ja koulutuskysymys

Pron aineisto tukee käsitystä siitä, että teknologian aiheuttamalta työttömyydeltä voi suojautua paremmin, jos omaa osaamista voi kehittää soveltuvaksi sellaisiin työtehtäviin, joissa on mahdollisimman vähän rutiinitöitä. Osaamiseen panostaminen on myös omien arvojen ohella keskeinen tekijä, jolla organisaatiot voivat parantaa myös omaa ekologista vastuullisuutta. Osaamisen kehittämiselle on kuitenkin varattava riittävästi aikaa.

KUVA 6: Ekologisuutta vastuullisuutta lisäävät tekijät

Ekologisen vastuulliseen lisäämiseen on paljon avaimia. Panostamalla työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja esimerkiksi hyviin työterveyspalveluihin voidaan ratkaista niin sosiaalisia, taloudellisia kuin ekologisia ongelmia. Ekologisuus pitäisi nähdä laajemmin myös terveyden ja korkeatasoisen osaamisen edistämisenä. Laadukas koulutus kuitenkin vaatii koulutukseen osallistuvalta aikaa, energiaa ja motivaatiota. Organisaatioiden tulisikin raivata enemmän hyvää ”prime timea” työntekijöiden osaamisen kehittämiselle.
 

Tutustu Pron jäsenistä kertovaan tutkimusaineistoon

• Sektorianalyysi (mittarikokonaisuuksia sopimusalan, yrityksen sekä erilaisten demografisten ryhmittelyiden mukaan)
• Yleinen aikasarjatyökalu (erilaisista työelämän kysymyksistä ajassa ja taustatekijöissä vertailevaa tilastotietoa)
• Arvo- ja ihannetutkimusten sektorianalyysi (mittarikokonaisuuksia ajassa eri sektorimuuttujien mukaan)