Ilmastonmuutos on tosiasia ja se koskettaa meitä kokonaisvaltaisesti. Ajastaan jääneitä ja ilmastonmuutosta kiihdyttäviä elinkeinoja ja niissä ollutta työtä poistuu vääjäämättä. Katoavasta työstä on avattava polut uusien alojen töihin, koska se turvaa korkean työllisyyden. Tässä niin sanotusti luovassa tuhossa palkansaajien pitää yhteistoimin vaikuttaa kehityksen suuntaan, ajopuuksi ja tuulen vietäväksi on vaarallista jättäytyä.

Muutos on globaali emmekä voi laittaa siltä päätä pensaaseen. Muutos on aina myös mahdollisuus ja avaa meille tilaisuuden rakentaa vahvaa uutta vientiä, joka pohjautuu uusiin innovaatioihin ja huippuosaamiseen. Vihreässä siirtymässä kasvupotentiaali on käytännössä rajaton.

Meidän pitää pyrkiä valmistamaan ja toimittamaan kokonaisia laitoksia elinkaaripalveluineen eikä tyytyä laitteiden osatoimittajan rooliin. Jälkimarkkinoinnin merkitystä ei pidä unohtaa, se voi olla arvokkaampi kuin pelkän laitoksen tai osakomponenttien toimitus.

Hallittua vihreää siirtymää voidaan edistää työehtosopimusneuvotteluissa sopimalla, miten osaamisen kehittäminen otetaan henkilöstön arkeen kaikilla työpaikoilla. Vastuulliset työmarkkinaosapuolet eivät jätä tätä markkinaehtoisuuden armoille.

Ilmastokriisi ja vastuukysymykset on kohdattava yhdessä. Vastakkainasettelun ja sopimisen hajauttamisen aika ei ole nyt, eikä koskaan. Radikalisoitumista, tai sen uhkaa, ei pidä ruokkia kummassakaan leirissä.

Osaaminen, korkea koulutus, tarve innovatiivisille ratkaisuille globaalisti on pysyvää. Näillä keinoilla meidän on näkyvästi ja uskottavasti rakennettava nuorille polku parempaan, ekologisempaa huomiseen. Se antaa uskottavuutta, että me - tässä ja nyt - kykenemme ratkaisuihin ja päätöksiin.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron puheenjohtaja, joka haluaa rakentaa ekologisempaa polkua tulevaisuuteen.