Hyppää pääsisältöön

#samakiitos kuuluu kaikille samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumatta

#Samakiitos-banneri

#samakiitos kuuluu kaikille samasta ja samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumatta

Palkkaerojen syyt ovat monet, mutta kaikkiin niihin voidaan vaikuttaa.

Jos palkasta ei puhuta, syrjintä jää piiloon

Palkasta puhuminen ja palkkatietoisuus vähentävät palkkasyrjintää. Omasta palkasta saa ja kannattaa puhua. Vaikenemisesta hyötyy vain työnantaja.

Palkkasyrjintä on laitonta. Jokaisella työnantajilla on velvollisuus edistää naisten ja miesten tasa-arvoa palkkauksessa.

Naisen euro Suomessa on vuonna 2020 83,8 senttiä kun katsotaan keskiansioita. Naisten palkanmaksu päättyy 1.11., kaksi päivää aikaisemmin kuin vuonna 2019, kun ero muutetaan kalenteripäiviksi.

Liittoon kannattaa kuulua. Työpaikkojen järjestäytymisaste lisää neuvotteluvoimaa. Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan palkat ovat keskimäärin viisi prosenttia korkeammat niillä työpaikolla, joissa ihmiset kuuluvat ammattiliittoon.

Vaadimme palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämistä ja luottamusmiehille parempia tiedonsaantioikeuksia. Henkilöstön edustajan tulee olla mukana tekemässä työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta.  Toimivat ja läpinäkyvät palkkausjärjestelmät lisäävät palkkatietoisuutta ja palkkatasa-arvoa.

STTK:n kansalaiskyselyn mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista (76 %) on sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisen kannalla.

Sininen turkoosi orgaaninen tausta
Sininen turkoosi orgaaninen tausta

Ota selvää palkastasi

  • Tutustu tessiisi ja sen palkkausjärjestelmään, palkkalaskelmaasi, toimenkuvaasi ja työpaikan sekä alan palkkapolitiikkaan.
  • Ota palkkaus puheeksi työpaikalla – selvitä onko palkkauksesi oikealla tasolla.
  • Pyydä palkankorotusta aina kun siihen on aihetta.
  • Mieti perusteltu esitys etukäteen –  onko työ muuttunut vaativammaksi tai suoriudutko paremmin työstäsi. 
  • Pyydä tarvittaessa apua luottamusmieheltä.

#samakiitos-videota varten Pron työmarkkinatutkimuksista poimittiin samalla nimikkeellä työskenteleviä, saman ikäisiä ja samalla toimialalla toimivia naisia ja miehiä. Videolla näkyvät ammattien palkat ovat toimihenkilöiden keskimääräisiä vuosiansioita. Samalla nimikkeellä työskentelevien, saman ikäisten ja samalla toimialalla toimivien naisten ja miesten keskimääräisten vuosiansioiden ero voi olla jopa 20–30 prosenttia. Kun Pron tilastoista vakioidaan kaikki selittävät taustatekijät, kuten kokemusvuodet, työsuhteen kesto ja tehtäväasema, naisten ja miesten palkkojen selittämätön ero on noin kahdeksan prosenttia.

Perhevapaat kuuluvat molemmille vanhemmille

Suomessa naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta naiset käyttävät valtaosan perhevapaista. Isät käyttävät vain noin kymmenen prosenttia vanhempainvapaapäivistä.

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on paitsi työllisyyden, myös tasa-arvon parantaminen. 

Prolaisille isille on tärkeää, että he saavat hoitaa pieniä lapsiaan kotona. Pron jäsenille tehdyn kyselyn mukaan prolaisten perheissä isät käyttävät enemmän isyys- ja perhevapaita kuin isät Suomessa keskimäärin. Vastaajat haluavat myös edistää isien vapaiden käyttämistä entisestään. Suurin syy vapaiden pitämättömyydelle löytyy perheen taloudesta.   

Perhevapaakyselyn tulos: mies hoitaa lasta. Kuvassa on teksti: isälle on tärkeää, että he saavat hoitaa pieniä lapsiaan kotona.

 

Naisten pidemmät perhevapaat näkyvät myös naisten eläke-eurossa. Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten eläkkeet. Naisten ja miesten keskimääräisessä työllisyysasteessa, työurien pituudessa tai eläkkeelle siirtymisessä ei ole suurtakaan eroa, vaan eläke ero syntyy miesten ja naisten ansioiden eroista ja perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta naisten ja miesten välillä. Erityisesti pitkät kotihoidontukijaksot kasvattavat eroa.

Perhevapaiden jakaminen hyödyttää lasta ja tasaa sukupuolten eläke-eroja. Laskuri arvioi perhevapaan vaikutuksen eläkkeeseen

Nuori nainen hymyilee, vaaleanpunainen tausta
Nuori nainen hymyilee, vaaleanpunainen tausta

Tasa-arvosuunnitelma edistää työpaikan tasa-arvoa

Palkkasyrjintä on laitonta. Vähintään 30 hengen työpaikolla on laadittava tasa-arvosuunnitelma ja sen osana palkkakartoitus vähintään joka toinen vuosi. Suunnitelmat ja kartoitukset tulee tehdä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. 

Ei ole naisten töitä ja miesten töitä

Vahva miesten ja naisten töiden eriytyminen johtaa siihen, että poliittinen ja taloudellinen valta jakautuvat yhteiskunnassa epätasa-arvoisesti naisten ja miesten kesken.

Työmarkkinat ovat Suomessa poikkeuksellisen vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Viime vuosina muutosta on tapahtunut, kun naiset ovat kouluttautuneet perinteisesti miesvaltaisille aloille, esimerkiksi juristeiksi ja lääkäreiksi. Sen sijaan miehet eivät ole merkittävissä määrin siirtyneet naisenemmistöisille aloille. Alle 10 prosenttia palkansaajista työskentelee tasa-ammateissa, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä.

Saman tutkinnon suorittaneet miehet sijoittuvat jo työuran alussa naisia vaativampiin tehtäviin. Naisten osuus johtotehtävissä kasvaa melko hitaasti. Keskuskauppakamarin mukaan vuonna 2019 pörssiyhtiöissä olevien yritysten johtoryhmien jäsenistä miehiä oli 76 % ja naisia 24 %.

Suoraa puhetta palkoista

Suoraa puhetta palkoista -webinaarissa 20.3.2018 asiaa palkkatasa-arvosta ja samapalkkaisuudesta. Kouluttajina tasa-arvoasiantuntijat Milja Saari ja Tanja Lehtoranta.

Haluatko tietää lisää palkkatasa-arvosta?

Työyhteisössä tasa-arvon edistäminen on kaikkien vastuulla. Tasa-arvoinen työilmapiiri antaa kaikille mahdollisuuden keskittyä täysipainoiseen työntekoon.

Liity jäseneksemme jo tänään!

Saat kaikki edut ja palvelut käyttöösi.

Jäsenyys sisältää ansiosidonnaisen työttömyysturvan.