Koronatilanne aiheuttaa poikkeuksellisia toimia työelämässä

Maan hallitus on linjannut toimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Toimivaltaiset viranomaiset antavat tarkempia ohjeita vastuidensa mukaisesti.

Miten voin ehkäistä koronavirustartunnan, miten suojaudun ja mitä teen, jos epäilen tartuntaa?

Valtioneuvosto on antanut suosituksen kasvomaskien käytöstä. Suosittelemme jäseniämme seuraamaan hallituksen ohjeistuksia tarkkaan ja käyttämään kasvomaskeja tarpeen vaatiessa.

Työterveyslaitos ohjeistaa, että yskiessä yski nenäliinaan tai hihaasi. Laita nenäliina sekajätteisiin. Käsiä kannattaa pestä ja käyttää käsidesiä, kun käsienpesu ei ole mahdollista. Muista myös turvavälit. 

Koronavirukseen sairastuneiden oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus. Virustartunnan nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan estää viruksen leviämistä.

Jos epäilet, että olet ollut tekemisissä mahdollisesti virusinfektioon sairastuneen henkilön kanssa sekä saat kuumetta ja hengitystieoireita 14 vuorokauden kuluessa tapaamisesta, ota voinnin pahentuessa ensisijaisesti puhelimitse yhteyttä omaan työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen tai terveydenhuollon päivystykseen. Sieltä saat ohjeet hoitoon hakeutumiseen. Lue lisää. Mahdollisista suojavarusteista voit lukea lisää täältä. Muista sairaana pysyä kotona. 

Mistä löydän uusimman tiedon koronavirustilanteesta?

STM ja THL ohjeistavat viranomaisina, kuten myös Työterveyslaitos. Seuraa heidän sivujaan.

Valtakunnallinen puhelinneuvonta tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta numerossa 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. 

 

Yhteistoimintaneuvottelut ja lomautus

Poikkeusajan lainsäädäntö 1.4.–31.12.2020  koski lomautusilmoitus- ja yt-neuvotteluaikaa sekä työnantajan oikeutta lomauttaa määräaikainen työntekijä. 

Työsopimus- ja yhteistoimintalakia muutettiin väliaikaisesti koronavirusepidemian aiheuttaman taloudellisin kriisin takia keväällä 2020.  Kriisiajan lainsäädäntö oli voimassa 1.4.–31.12.2020. Lainsäädäntö koski yksityisen sektorin työnantajia. Muutokset mahdollistivat lomauttamista koskevien yt-neuvottelujen käymisen ja lomauttamisen toimeenpanon nopeutetulla aikataululla.  Pron työehtosopimuksiin tehtiin myös laajalti väliaikaisia lakimuutoksia vastaavat muutokset.  

Yt-neuvotteluvelvoite koskee työnantajia, joiden palveluksessa on työntekijöitä säännöllisesti vähintään 20.  Kriisilainsäädäntö mahdollisti lomauttamista koskevien yt-neuvotteluiden kestoksi viisi päivää, jollei yt-neuvotteluissa tai työehtosopimuksessa toisin sovittu.  Neuvotteluiden jälkeen lomautus oli toteutettavissa viiden päivän ilmoitusaikaa noudattaen.  Tuolloinen oman sopimusalasi tilanne kannattaa tarvittaessa tarkistaa sopimusalavastaavalta.  

Kriisilainsäädäntö mahdollisti myös määräaikaisen työntekijän lomauttamisen samoilla edellytyksillä kuin työnantaja saa lomauttaa toistaiseksi työsuhteessa olevan työntekijän.  

Säännökset ja määräykset 1.1.2021 alkaen  

Jos lain piirissä oleva työnantaja 1.1.2021 jälkeen harkitsee enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia, neuvotteluja tulee käydä lain mukaan vähintään 14 vuorokautta, jollei neuvotteluissa toisin sovita.  Mikäli kyse on vähintään 10 työntekijään kohdistuvista lomautuksista toistaiseksi, neuvotteluaika on vähintään 6 viikkoa, ellei neuvotteluissa toisin sovita.   

1.1.2021 jälkeen lomautusilmoitusaika on työsopimuslain mukainen 14 päivää, ellei työehtosopimuksessa ole asiasta toisin sovittu.  Tarkista sopimusalasi tilanne sopimusalavastaavalta tai työsuhdepäivystyksestä.  

1.1.2021 jälkeen määräaikaista työntekijää ei ole saanut lomauttaa, ellei kyseessä ole vakituisen työntekijän sijainen ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. 

 

Minut lomautettiin. Voinko opiskella työttömyysetuudella?

Lakimuutosta sovelletaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä. Muutos on voimassa 31.12.2021 asti.

Minut lomautetaan, miten toimin?

Lue Työttömyyskassa Pron ohjeet, kuinka toimia lomautustilanteessa. 

Koska lomautus päättyy?

Määräaikainen lomautus päättyy lomautusilmoituksen mukaisesti. Työntekijän on tällöin palattava töihin, vaikkei työnantaja erikseen ilmoittaisi lomautuksen päättymisestä. Mikäli lomautuksen aikana työnantajalla on työtä, on sitä tarjottava lomautetulle työntekijälle. Tällöin lomautuksen päättymisestä on sovittava yhdessä. Työntekijä voikin päättää olla määräaikaisen lomautuksen loppuun asti lomautettuna, jos niin haluaa.

Toistaiseksi voimassa oleva lomautus jatkuu, kunnes työnantaja tarjoaa työntekijälle työtä. Tällöin työnantajan on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen työn alkamista työntekijälle lomautuksen päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia lomautuksen päättämisestä myös lyhyemmällä varoitusajalla.

Voinko mennä toisiin töihin lomautukseni aikana?

Kyllä voit. Lomautuksen aikana voit työskennellä toisen yrityksen palveluksessa ja ansaita palkkaa. Lomautuksen aikana tehdyn työsopimuksen voi päättää viiden päivän irtisanomisajalla. Tästä syystä onkin soveliasta kertoa uudelle työnantajalle lomautuksesta. 

Voinko irtisanoutua/päättää työsuhteeni lomautuksen aikana?

Lomautuksen aikana työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa päättymään välittömästi, ilman irtisanomisaikaa. Mikäli lomautus on jatkunut keskeytyksettä yli 200 päivää, ja työntekijä irtisanoo työsopimuksensa, on työnantajan maksettava työntekijälle irtisanomisajanpalkka niin kuin työnantaja olisi irtisanonut työntekijän. 

Miten sairauslomani vaikuttaa lomautukseen?

Mikäli työntekijä on jäänyt sairauslomalle ennen lomautusilmoituksen antamista, jatkuu sairausloma normaalisti lomautuksen alettua. Kun sairausloma päättyy, alkaa lomautus.

Mikäli sairausloma alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, työnantaja maksaa sairausloma-ajan palkkaa, kunnes lomautus alkaa ja sitten työntekijä siirtyy lomautetuksi.

Työntekijä, jolla on sovittu leikkaus, joka alkaa lomautuksen alettua, ja josta on jo kertonut työnantajalle, ei vaikuta asiaan. Jos lomautus alkaa ennen sairauslomaa, on lomautus voimassa.

Miten lomautus vaikuttaa vuosilomaani?

Vuosiloma, joka alkaa ennen lomautusta, jatkuu normaalisti ja sen loputtua työntekijä siirtyy lomautukselle. Mikäli sinulle on sovittu vuosiloma, joka nyt jäisi lomautuksen takia pitämättä, ei pääsäännön mukaan vuosiloma toteudu. Voit kuitenkin sopia työnantajan kanssa, että pidät vuosiloman lomautuksen aikana, jolloin sinulle maksetaan vuosiloman ajalta normaali vuosilomapalkka. Muista ilmoittaa työttömyyskassalle vuosilomastasi ja maksetusta palkasta.

Lomautuksen aikana vuosilomaa kertyy lomautuksen alettua 30 työpäivän ajan, eli kuusi viikkoa. Jos lomautus kestää tätä pidempään, ei vuosilomaa tältä ajalta enää kerry. Mikäli työnantaja lomauttaa vain osittain – esimerkiksi lomautus on kolme päivää viikossa, tai 50 prosentin työaika, kertyy vuosilomaa osalomautuksen ajalta yhteensä kuuden kuukauden ajan. Jos osalomautus jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, alkaa uusi kuuden kuukauden jakso. 

 

Työsuhteen päättyminen

Minut irtisanottiin tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 1.4.–31.12.2020. Vaikuttaako tämä työnantajan takaisinottovelvollisuuteen? 

Väliaikaisten lakimuutosten myötä myös takaisinottovelvollisuus pidentyi väliaikaisesti. Työnantajalla on yhdeksän kuukauden ajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin töihin, jos työntekijä on irtisanottu 1.4.–31.12.2020 tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Pidempi takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia lain voimassaolon aikana taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta. Takaisinottoajalla tarkoitetaan sitä, että irtisanomisajan päätyttyä alkaa yhdeksän kuukauden aika, jolloin työnantajan on tarjottava työnhakijana edelleen olevalle entiselle työntekijälleen töitä, mikäli työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt. 

Muutosta ei sovellettu julkisella sektorilla, vaan valtion, kuntien, kuntayhtymien, Kelan, Ahvenanmaan maakuntahallinnon ja kirkkokuntien osalta noudatettiin 1.4.–31.12.2020 edelleen työsuhteen keston mukaan joko neljän tai kuuden kuukauden takaisinottovelvollisuusaikaa. 

Muistathan, että jos omassa työehtosopimuksessasi on sovittu toisin takaisinottovelvollisuusajasta, noudatetaan sitä. Lisää tietoa saat alasi sopimusalavastaavalta tai työsuhdepäivystyksestä. 

Millä perusteella työsopimukseni voidaan purkaa koeajalla? 

Väliaikaiset lakimuutokset mahdollistivat, että 1.4.–31.12.2020 työnantaja saattoi purkaa työsopimuksen koeaikana poikkeuksellisesti taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Koeaikapurun kynnystä eli sitä, onko työnantajalla ilmoittamansa perusteet päättää työsuhde koeaikana, arvioitiin samalla tavoin kuin irtisanomisen perusteena olevaa tuotannollista ja taloudellista irtisanomisperustetta TSL 7:1 ja 3-4 §:ssä.  Muutosta ei sovellettu julkisella sektorilla. 

Jos työsopimuksen alkuun on sovittu ns. koeaika, niin työsuhde voidaan silloin molemmin puolin purkaa, jos työsuhde ei vastaa omia odotuksia eli purkuun on ns. koeajan tarkoitukseen perustuva syy. Työsopimusta ei saa kuitenkaan päättää syrjivin eikä epäasiallisin perustein.  

Voiko työnantaja päättää palvelussuhteen, jos työntekijä ei karanteenin takia pääse töihin?

Työnantajalla ei ole oikeutta päättää työntekijän työsuhdetta sen vuoksi, että työntekijä ei pääse viranomaisen määräämän karanteenin vuoksi töihin.

 

Miten turvaan toimentuloni?

Maksaako työnantaja palkan, jos lapseni sairastuu koronaan? 

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus riippuu työehtosopimuksen määräyksistä, joten asia on aina tarkastettava työehtosopimuksesta. Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta, mikäli työntekijä on joutunut jäämään kotiin hoitamaan alle 10-vuotiasta sairasta lastaan. Yleensä palkanmaksuvelvollisuuden on sovittu olevan enintään 3–4 päivää. Mikäli noudatettavaa työehtosopimusta tai asiaan liittyvää määräystä ei ole, noudatetaan lain määräyksiä. Lain mukaan työntekijällä on oikeus poissaoloon kerrallaan enintään neljän päivän ajaksi, jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu. Poissaolo on lain mukaan palkaton.

Jos työntekijän 10 vuotta täyttänyt tai vanhempi lapsi sairastuu, työntekijällä on oikeus olla pois työstä pakottavan perhesyyn vuoksi lain tai työehtosopimuksen edellytysten täyttyessä. Poissaolon ajalta ei makseta palkkaa, ellei työehtosopimuksesta muuta johdu. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle sillä edellytyksellä, että lasta hoidetaan kotona, työn tekeminen on tämän vuoksi estynyt ja työntekijälle on syntynyt ansionmenetystä tämän vuoksi. 

Työnantajan kanssa voidaan myös yrittää sopia esimerkiksi etätyön tekemisestä lapsen sairaana olon aikana. Etätyön ajalta työnantaja on palkanmaksuvelvollinen.

Mitä työntekijän muutosturva tarkoittaa, ja miten sitä sovelletaan koronavirustilanteessa? 

Muutosturvan tarkoitus on nopeuttaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän pääsyä uuteen työhön ja tukea työntekijää jo irtisanomisaikana. Lomautuksen kestettyä vähintään 180 päivää myös lomautettu työntekijä tulee muutosturvan piiriin muiden edellytysten täyttyessä.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (5–20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Muutosturvaan kuuluu osana myös mahdollisuus saada korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea voidaan maksaa enintään 200 päivän ajan.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta palveluksessa olleille irtisanotuille on tarjottava tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää tämän velvollisuutensa kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus järjestää työterveyshuolto tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä työnantajan työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti. Tämä koskee työntekijöitä, jotka ovat olleet ennen työsuhteen päättymistä vähintään viisi vuotta kyseisen työnantajan palveluksessa, ja työnantajan palveluksessa on ollut säännöllisesti vähintään kolmekymmentä työntekijää.

Voiko yritys viivästää palkkojen maksua? 

Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksuajasta on voitu sopia työsopimuksessa ja lisäksi monilla aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä palkanmaksuajasta. Nämä määräykset voivat olla sitovia.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti ohittaa häntä sitovaa työsopimuksen tai työehtosopimuksen määräystä. Palkanmaksun viivästyessä työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijälle syntyy oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä. 

Suomen ulkorajat saattavat sulkeutua – kuka maksaa palkan, jos en pääse töihin? 

Koronakriisin jatkuessa Suomen vastaiset rajat voidaan tilapäisesti sulkea. Tällöin valtio ja rajavartiolaitos tekevät erillisen päätöksen voivatko työmatkalaiset edelleen ylittää rajan. Mikäli rajan yli pääsee kulkemaan jatkossakin töihin, on asia jäsenten osalta kunnossa. Tällöin tarvitset työnantajalta erillisen lupalapun, jota näytät rajalla.

Mikäli raja suljetaan kokonaan, tai ainoastaan terveydenhuoltohenkilökunta saa ylittää rajan – miten käy oman palkan? Tilanne on siis se, että töitä olisi, mutta rajan ollessa kiinni töihin ei voi mennä. 

Toimi näin:

• Pyri sopimaan mahdollisesta etätyön tekemisestä työnantajan kanssa ja pidä huoli, että omat laitteet mahdollistavat työn tekemisen kotoa käsin. 
• Mikäli etätyötä ei ole mahdollisuutta tehdä, ja raja on kiinni, ei työnantajalla tällöin ole velvollisuutta maksaa palkkaa.
• Rajan sulkeutuminen ei ole sama asia kuin viranomaisen määräämä karanteeni, jolloin olet oikeutettu saamaan tartuntatautipäivärahaa. Valtiolla ei myöskään ole erikseen velvollisuutta tällaisessa tilanteessa maksaa erillistä korvausta rajan sulkemisesta. 
• Lomautetulla on oikeus saada ansiopäivärahaa Pron työttömyyskassasta. 

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri määräsi minut karanteeniin. Miten turvaan toimeentuloni?

Jos sairastut itse tai hoidat sairastunutta lasta, tavanomaiset lakiin ja TESsiin pohjautuvat palkka- ja sairauspäivärahaetuudet ovat käytettävissä. Mahdollisen karanteenin ja eristyksen ajalta Kelan tartuntatautipäiväraha korvaa täyden ansiomenetyksen. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on myös oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin.  Lue lisää.

Entä jos oma puoliso/lapsi/iäkäs vanhempi sairastuu ja tilanne vaatii sen, että jään pois töistä, mitä voin tehdä ja miten turvaan toimeentuloni?

Poissaolo-oikeus on pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi voit käyttää oman työehtosopimuksen mukaisesti tilapäistä hoitovapaata palkallisena joitakin päiviä.

Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella mahdollisuuksista tehdä etätöitä, tai käyttää liukumasaldoa tai vuosilomapäiviä.

Mikäli sinut tai lapsesi määrätään lähikontaktin perusteella karanteeniin kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin taholta, olet oikeutettu täyden ansiomenetyksen korvaukseen tartuntatautipäivärahana.  

Kuka maksaa palkan sairausajalta tai karanteenin aikana? Voiko yritys saada näistä kompensaatiota? 

Jos työntekijä on sairaudesta johtuvasta syystä työkyvytön, hänen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan. Käytännössä sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisin työehtosopimuksin, joilla pidennetään työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslakiin verrattuna.

Kela maksaa työkyvyttömyyden ajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos se maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta. Tällöin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Tartuntatautilaissa on säännöksiä myös sen tilanteen varalta, että työntekijän lapsi joutuu karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha voi tulla tällöinkin maksettavaksi.

Jos kysymys on työmatkan jälkeisestä karanteenista, poissaolon voitaneen katsoa johtuvan työnantajasta johtuvasta syystä ja tällöin työntekijällä olisi oikeus palkkaansa. Työmatkan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa myös silloin, kun työntekijä joutuu työmatkallaan jäämään karanteeniin ulkomaille. Vapaa-ajan matkasta johtuva karanteeni voi olla toisessa asemassa, mutta tästä ei ole oikeuskäytäntöä eikä toistaiseksi yleistä ohjeistusta. Merkitystä voi olla mm. sillä, onko matkustettu vastoin viranomaisohjeita. 

Millaisia todistuksia sairauspoissaolosta vaaditaan koronaviruksen aikana? 

Sairauspoissaolotodistusten esittämisvelvollisuudesta on säännös työsopimuslaissa ja määräyksiä työehtosopimuksissa. Koronavirusepidemiaan liittyen on annettu työmarkkinajärjestöjen suosituksia siitä, että työntekijän oma ilmoitus riittää sairausajanpalkanmaksun perusteeksi, jotta terveydenhuoltohenkilöstöä ei kuormiteta eikä tauti leviä.

Miten tartuntatautilain mukaiset tilanteet vaikuttavat palkanmaksuun? 

Jos työntekijä on tartuntatautilain mukaan määrätty karanteeniin, hänellä on oikeus 100 %:n tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, työnantajalla on oikeus saada tämä päiväraha.

Maksaako työnantaja palkkaa, jos päiväkodit ja koulut suljetaan varotoimenpiteenä ja työntekijä joutuu jäämään kotiin hoitamaan lasta? 

Jos koulu siltä osin, kuin niissä opetusta annetaan, tai päiväkoti joudutaan sulkemaan, koska siellä olevat (alle 16-vuotiaat) lapset joutuvat joko eristyksiin tautiin sairastuttuaan tai karanteeniin tautiin altistuttuaan, niin Kela maksaa huoltajalle ansionmenetyksen suuruista tartuntatautipäivärahaa. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta näissä tapauksissa. 

Päiväkoti kieltää tuomasta sairasta lasta hoitoon. Työnantaja maksaa palkkaa kolme päivää tilapäisen hoitovapaan perusteella, mutta entä sen jälkeen?  

Useimmissa toimihenkilötyöehtosopimuksissa on sovittu lyhyt tilapäinen poissaolo, joka oikeuttaa palkalliseen poissaoloon. Tämän poissaolon pituus määräytyy olosuhteiden mukaan (lapsen ikä ja mahdollisuus hoidon järjestelyihin). Poissaolon kestosta tuleekin keskustella työnantajan kanssa. 

Jos työehtosopimuksessa ei ole määräystä palkallisesta poissaolo-oikeudesta, niin oikeus olla poissa lapsen tilapäiseksi hoitamiseksi perustuu työsopimuslain säännöksen tilapäisestä hoitovapaasta. 

Jos lapsen sairaus pitkittyy, pyri sopimaan poissaolo-oikeudesta ja palkallisten vapaiden käytöstä, kuten ylityö- tai liukumavapaiden pitämisestä tai vuosilomasta. Tilannetta voidaan yrittää ratkaista myös muulla tavoin, kuten turvautumalla työnantajan järjestämään lastenhoitoapuun.

Jos joudun viranomaisen määräämään karanteeniin ulkomailla työ- tai vapaa-ajanmatkalla, maksaako Kela päivärahaa? 

Päivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa. 

Päiväraha korvaa ansionmenetyksen, joten sitä voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei siis makseta esimerkiksi loman ajalta tai tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan selvitys. Katso ohjeistus Kelan sivuilta. 

Puolisoni oli matkalla, ja työnantaja määräsi hänet 14 päivän karanteeniin kotiin. Pitääkö minun jäädä karanteeniin myös vai voinko mennä töihin?  

Kysymys on haastava. Jos voit tehdä etätyötä, tällöin on tietenkin järkevintä jäädä myös kotiin. Jos työsi on kuitenkin sellaista, ettet voi jäädä kotiin sitä tekemään, on hyvä jutella asiasta oman työnantajan kanssa. Työnantajalla ei ole tällaisessa tilanteessa velvollisuutta maksaa palkkaa sinulle, jos omaehtoisesti jäät kotiin. Toinen asia on, jos sinut määrätään pysymään kotona.  

Olin viikonloppumatkalla ulkomailla. Työnantaja määräsi minut karanteeniin ja ehdotti, että käytän ko. ajalle pankkivapaata, vuosilomapäiviä tms. Pitääkö minun suostua?

Kannattaa ensisijaisesti pyrkiä sopimaan etätöiden tekemisestä. Ellei tämä mahdollista, kannattanee suostua. Mikäli kyseessä ollut työmatka, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. 

Tuleeko työnantajan maksaa jo suunnitelluista vuoroista työaikakorvaukset (esim. ilta-, lauantai- ja yölisät), vaikka ne jäävät toteutumatta karanteenin tai sairauden vuoksi?

Sairausloman ajalta työntekijällä on oikeus saada työvuoroluettelon mukainen palkkansa kaikkine kiinteine palkanosineen. On hyvä tarkistaa omasta työehtosopimuksesta miten sinun alallasi maksetaan sairausloman aikainen palkka ja kuinka pitkältä ajalta.

Asuntolainan maksaminen

Esimerkiksi Nordea tarjoaa palkankeskeytysluottoa jäsenille siinä tilanteessa, jos palkkaa ei tule. Hinta on 3kk euribor + 4,00 %. Lomautustilanteessa on mahdollista neuvotella nykyisille Nordean pankkivastuille lyhennysvapaata. Lue lisää.

 

Matkustaminen työtehtävissä

Koska uskallan matkustaa työtehtävissä ulkomaille?

Seuraa ulkoministeriön matkustusohjeita. Mikäli matkustaminen on välttämätöntä, tulee asiassa huomioida myös kohdemaan mahdolliset rajoitukset matkusteluun liittyen. 

Tutustus myös Rajavartiolaitoksen ohjeisiin koskien maahantuloa.

Kuinka toimin tilanteessa, jossa työtehtävät vaativat matkustusta?

Työpaikkakohtaisista pelisäännöistä päättää aina työpaikan ylin johto yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.

Oman matkatyön kiireellisyys ja välttämättömyys arvioidaan työpaikan johdon määrittelemien pelisääntöjen puitteissa oman esimiehen kanssa tapauskohtaisesti. Mahdollisuuksia hoitaa tehtävä videopuhelulla tai verkossa tulee arvioida.

THL:n, TTL:n ja ulkoministeriön tiedotteita tulee seurata säännöllisesti, tilanteet saattavat nyt muuttua nopeastikin suuntaan taikka toiseen. 

Miten toimin, jos sairastun työmatkalla Suomen rajojen ulkopuolella?

Sairastuessa on noudatettava paikallisen viranomaisen ohjeita ja määräyksiä. Paikallinen hoitokontakti tulee aloittaa aina ensiksi puhelimitse, tarvittaessa hotellin tai vierailun isännän avustuksella.

Neuvoja voi kysellä myös omasta työterveyshuollosta tai matkavakuutusyhtiöstä.

Kannattaa sopia säännöllinen yhteydenpito Suomeen läheisten tai työpaikan kanssa, ettei kävisi niin, että vointi huononisi yksin hotellihuoneessa sairastaessa.  

Miksi eri työnantajat antavat erilaisia ohjeita esimerkiksi ulkomaanmatkan jälkeiseen karanteeniin?

Työnantajien vastaukset voivat olla erilaisia koska tilanne on kaikille uusi eikä aikaisempaa kokemusta vastaavasta tilanteesta ole. Myös työpaikat ja tehtävät ovat erilaisia ja vallitsevan tilanteen vaikutukset ilmenevät myös eri tavoin.

Ohjeet ja käytännöt työpaikalla

Olemme palaamassa etätöistä työpaikalle. Mistä löydän ohjeistusta?

Lue Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ohjeet.

Miten toimin, jos epäilen tartuntaa?

Jos sinulla on kuumetta, yskää, ylähengitystieoireita ja hengenahdistusta, niin ilmoita työnantajalle mahdollisesta koronaepäilystä viipymättä. Noudata sitä käytäntöä, mikä työpaikalla on sairauspoissaolojen ilmoituksesta sovittu. Näin kannattaa toimia, vaikka et olisi matkaillut epidemia-alueella ulkomailla tai tavannut virukselle altistuneita henkilöitä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on suositellut, että kaikilla työpaikoilla otetaan käyttöön ”työntekijän oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemian aikana. Terveydenhuoltoviranomaisten ohjeet ovat, että lieväoireinen korona sairastetaan kotona.

Jos oireet pitkittyvät yli oma ilmoitus -ajan tai sellaisesta ei ole työpaikalla suosituksista huolimatta sovittu, niin ota puhelimitse tai chatilla yhteyttä omaan työterveyshuoltoon tai jos laajaa työterveyshuoltoa ei ole, niin julkiseen terveydenhuoltoon sairaslomatodistuksen saamiseksi. Ole kotona niin kauan, kun sinulla on oireita. 

Miten asiaa kannattaa käsitellä työpaikalla?

Mahdolliset ohjeistukset ja toimenpiteet koskien koronavirusta tulee käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, joka tähtää siihen, että työpaikalla on terveellistä ja turvallista tehdä työtä. Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita:

• työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja haitat
• toimenpiteet ja suunnitelmat vaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi

Työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työsuhteen luonteesta riippumatta. 

Työpaikan yhteistoiminnassa olisi hyvä miettiä seuraavia mahdollisia toimenpiteitä:

• Etätyö (vakuutukset ja etätyön käytännön järjestelyt)
• Epidemia-alueelta töihin paluussa yrityskohtainen karanteeni, esim. ei palata suoraan töihin, vaan ensin ollaan 14 vuorokauden ajan etätyössä.
• Työmatkojen rajoittaminen
• Kokouksiin/seminaareihin osallistumiskäytäntöjen päivittäminen, esim. kokouksiin osallistuminen etäyhteyksillä
• Vierailijakäytännöt yrityksissä
• Oma ilmoitus -menettely
• Karanteeniohjeet ulkomailla
• Vapaa-ajan matkat ja miten niistä ilmoitetaan työnantajalle.
• Turvallisuusohjeiden päivitys poikkeustilanteissa (mm. laiterikot, käytönvalvonnan henkilöstön sekä muut lakisääteiset tarkastukset/valvonnat). Katso myös Tukesin tiedote prosessilaitoksille.

Sovittava, kuka tiedottaa henkilöstöä ohjeesta, sekä ohjeistaa esimiehiä poikkeustapauksissa. 

Koronaviruksen ennaltaehkäiseminen teollisuudessa

Yhteistoiminnassa on hyvä laatia tartuntaepidemialle varautumissuunnitelma, joka ohjaa työpaikan toimintaa ja suojautumista. Lue lisää. 

Miten COVID-19-riski arvioidaan työpaikalla?

Jos työpaikan toimintaan voi liittyä altistumista koronavirukselle, on työnantajan määriteltävä työntekijöiden altistumisen todennäköisyys, luonne, määrä ja kesto. Näiden perusteella voidaan arvioida työntekijöihin kohdistuvan riskin suuruutta sekä suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla työtekijöihin kohdistuvia riskejä voidaan pienentää. Yleisesti riskien arvioinnin toimenpiteiden tavoitteena on pienentää riskit hyväksyttäviksi. COVID-19-tapauksessa tavoitteena on oltava nolla tartuntaa.

Työterveyslaitoksen ohjeen tavoitteena on auttaa työpaikkoja arvioimaan, missä tilanteissa työpaikoilla voi olla riski koronaviruksen leviämiselle ja millaisilla keinoilla tätä riskiä voi vähentää. Ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen sekä opasteisiin ja huoneentauluihin. 

Koronatilanne herättää huolta ja ahdistusta. Miten minun kannattaa toimia?

 Jos oma terveys, tai työstä palautuminen huolestuttaa, kannattaa olla yhteydessä omaan esimieheen, työterveyteen tai työsuojeluvaltuutettuun. Pron asiantuntijat auttavat työ- tai virkasuhteeseen liittyvien kysymysten ratkaisussa. Pron webinaarit ja Pro Noste tukevat myös jaksamista poikkeusoloissa. Voit lukea myös Työterveyslaitoksen työelämän selviytymistarinat korona-ajan Suomesta.

Tutustu myös TTL:n ohjeisiin henkisen hyvinvoinnin tueksi työpaikoille paluun aikana. Tähän ohjeeseen on koottu vinkkejä siihen, miten koronakriisin pitkittyessä ja työpaikalle paluun lähestyessä voidaan tukea henkistä hyvinvointia työpaikoilla ja kotona etätyössä. 

Työkaverini sairastui koronaan. Voiko työnantaja kertoa työntekijöille hänen tartunnastaan tai mahdollisesta tartunnasta?

Jos organisaation työntekijällä todetaan koronavirus, työnantaja ei saa lähtökohtaisesti nimetä kyseistä työntekijää. Työnantaja voi informoida yleisesti muita työntekijöitä tartunnasta tai mahdollisesta tartunnasta ja ohjata heitä työskentelemään kotoa käsin.

Työntekijän terveystietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, joiden tehtäviin se kuuluu. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt etukäteen tai määriteltävä ne tehtävät, joihin sisältyy terveystietojen käsittelyä.  Terveystietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia.

Lue lisää tietosuojasta ja koronaviruksesta.

Voiko työnantaja velvoittaa minut lataamaan Koronavilkku-sovelluksen työpuhelimeeni?

Tietosuojavaltuutetun mukaan Koronavilkku-sovelluksen lataamista ei voida velvoittaa, mutta työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan sovelluksen lataaminen työpuhelimeen on työturvallisuuslain nojalla perusteltua. Työnantaja ei voi pakottaa sovelluksen lataamista omaan puhelimeen. Lue lisää Ylen sivuilta. 

Saanko käydä koronarokotuksessa työaikana?

Tartuntatautilain mukaan työntekijällä on oikeus käydä (1 ja 2 momentissa tarkoitetussa) rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään mainittuun tarkoitukseen, luetaan työssäoloajaksi.

Jotta vältytään väärinkäsityksiltä, keskustele asiasta työnantajan kanssa etukäteen.

Matkakuluihin on mahdollista hakea korvausta Kelan kautta. Kela korvaa 27.3.2021 alkaen koronarokotukseen tehtyjen matkojen kustannuksia. Matkat korvataan samalla tavalla kuin muut terveydenhuollon palveluihin tehdyt matkat. Tutustu lisätietoihin ja ehtoihin. 

Kuka järjestää rokotukset?

Tartuntatautilain mukaan valtioneuvosto päättää yleisten vapaaehtoisten rokotusten toimeenpanemisesta.

Kunnan on järjestettävä valtioneuvoston päättämät yleiset vapaaehtoiset rokotukset ja sellaiset lääkärin määräyksen perusteella tartuntatautien ehkäisyyn käytettävät rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavat kansallisen rokotusohjelmaan kuulumattomat rokotukset kuuluvat työnantajan järjestämään työterveyshuoltolain mukaiseen työterveyshuoltoon.

 

Etätyön tekeminen, työvälineet, työaika ja hätätyö

Kuulun riskiryhmään. Voinko kieltäytyä palaamasta etätyöstä työpaikalle, jos altistuisin työssä mahdollisesti koronatartunnalle?

Pyri sopimaan etätyön jatkamisesta työnantajasi kanssa. Jos riskiryhmään kuuluva työntekijä on huolissaan tartuntavaarasta työpaikalla, hänet voi ohjata työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto auttaa riskinarvioinnissa ja voitte yhdessä neuvotella ja sopia mahdollisista muutoksista työjärjestelyissä tai työtehtävissä.

Tutustu myös työoikeuden professori Seppo Koskisen tekstiin työntekijän oikeuksista korona-aikana. Tutustu myös STM:n ohjeisiin työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin vakavimmille muodoille. 

Pitääkö minun kantaa tietokonetta mukanani joka päivä töiden ulkopuolella mahdollisen karanteenin takia?

Yrityksessä on sovittava pelisäännöt ja käytännöt esimerkiksi siihen, miten kannettava tietokone toimitetaan kotiin ja kuka korvaa, jos mahdolliset työntekovälineet vaurioituvat. 

Minulla ei ole kannettavaa tietokonetta tai tarvittavia yhteyksiä etätyön tekemiseen?

Yrityksessä on sovittava pelisäännöt ja käytännöt esimerkiksi siihen, miten tarvittaessa kannettava tietokone toimitetaan kotiin ja järjestetään tarvittavat tietoliikenneyhteydet.

Työnantajan vastuulla on tarjota työntekijällä työssä tarvittavat työvälineet. Jos työntekijän työpanos on sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä, mutta hän ei voi kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, ellei toisin sovita. Lue lisää TSL 2:12.

Voiko työnantaja teettää hätätyötä ja miten paljon? Voiko työnantaja pakottaa tulemaan töihin?

Hätätyötä voi teettää vain, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Työaikalain mukaan hätätyön teettäminen edellyttää ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Lue lisää työsuojelu.fi. 

Terveydenhuollossa, sosiaali-, pelastus- hätäkeskus- ja poliisitoimessa noudatettiin väliaikaisia poikkeuksia 14.4.–31.12.2020, jotka mahdollistivat työn teettämisen työaikalain ja työehtosopimusten estämättä. Näillä toimialoilla työskentelevien osalta voitiin mm. ylittää työaikalain enimmäismäärät ja siirtää vuosilomia. 

Kohteleeko lainsäädäntö kaikkien alojen työntekijöitä samalla tavalla? 

Lähtökohtaisesti kyllä. Joillakin toimialoilla on kuitenkin toiminnan luonteesta johtuvia erityispiirteitä, jotka edellyttävät poikkeavaa sääntelyä. Esimerkiksi yötyö on sallittua sairaaloissa, vaikka monilla aloilla säännöllinen yötyön teettäminen on kiellettyä.

Koronavirusepidemian aikana on välttämätöntä turvata eräiden yhteiskunnan toiminnan ja kansalaisten terveyden kannalta kriittisiä toimintoja. Tästä syystä näille aloilla on ollut tarpeen ottaa käyttöön eräitä valmiuslakiin sisältyviä toimia. Tällaisia ovat muun muassa työnantajan oikeus poiketa eräistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä. 

Saako työnantaja muuttaa työvuorolistoja ja työvuoroja, jos kyse ei ole hätätyöstä?

Työaikalain ja työehtosopimusten perusteella määräytyy, missä tilanteessa työnantaja voi muuttaa työvuorolistoja ja työvuoroja. Työaikalain mukaan työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy. Esimerkiksi tilanne, jossa suuri osa henkilöstöstä joutuu karanteeniin koronaviruksen takia, voi oikeuttaa työnantajan muuttamaan työvuorolistoja ja työvuoroja yksipuolisesti. Työehtosopimuksissa on kuitenkin voitu sopia varsin laajasta oikeudesta muuttaa työvuoroluetteloa, joten tarkistathan sinuun sovellettavasta työehtosopimuksesta, mitä siellä on asiaan liittyen sovittu.

Voiko yritys määrätä työntekijät kahteen vuoroon poikkeusolojen aikana (aamu- ja iltavuoro)? 

Säännöllinen työaika saadaan järjestää vuorotyöksi. Vuorotyönä voidaan teettää mitä tahansa työtä, ellei työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta aiheudu rajoituksia. Vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden työtehtävien pitää olla samankaltaisia, muttei välttämättä täysin identtisiä. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että työntekijän vuorokausi- ja viikkolevot toteutuvat.

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Vuorotyössä on otettava huomioon työvuoroluettelo, joka on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai siihen on töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

 

Vapaa-ajalla matkustaminen, lomat, vapaat ja vakuutukset

Voiko työnantaja rajoittaa vapaa-ajan matkoja?

Työnantaja ei voi määrätä työntekijänsä vapaa-ajan toiminnasta. 

Voiko työnantaja määrätä korona-aikana työntekijöiden vapaa-ajan aktiviteeteista tai kieltää niitä?

Ei voi. 

Vaikuttaako karanteeni vuosilomien ansaitsemiseen?

Mikäli terveydenhuollon taho määrää karanteeniin, vuosilomaa ansaitaan normaalisti. Mikäli työn tekeminen voidaan järjestää etänä, tästä olisi ensisijaisesti pyrittävä sopimaan työnantajan kanssa. 

Voiko jo vahvistettua vuosilomaa siirtää toiseen ajankohtaan, jos en halua jäädä vuosilomalle?

Työntekijä ei voi siirtää vahvistettua vuosilomaansa omalla ilmoituksellaan. Ainoastaan sopimalla asiasta työnantajan kanssa voidaan jo vahvistettua vuosilomaa.  

Voiko työnantaja keskeyttää vuosilomani?

Ei voi. 

Voiko työnantaja määrätä käyttämään seuraavan lomakauden lomapäiviä, jos yrityksen toiminta on supistettu, eikä kaikille työntekijöille ole töitä?

Ei voi – asiasta pitää aina erikseen sopia. 

Voiko työnantaja siirtää lomaani? Entä velvoittaa pitämään vuosilomaa aiemmin kuin olen suunnitellut?

Käytännössä vuosilomien pitämisestä usein sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Vuosiloman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan toimivaltaan. Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan vuosilomalaissa säädettyjen aikarajojen mukaisesti eli kesäloman kesälomakaudelle (2.5.–30.9.) ja talviloman 1.10.–30.4 väliselle ajalle. Joillakin aloilla on kesälomakauden osalta poikkeavia työ- tai virkaehtosopimusmääräyksiä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Työnantajan määrätessä vuosiloman ajankohdan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Tästä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. Tällöin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Jos työnantaja on jo ilmoittanut vuosiloman ajankohdasta eli vahvistanut vuosiloman ajankohdan tai vuosiloman ajankohdasta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa. Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa vahvistetun loman ajankohtaa ja tästä aiheutuu työntekijälle vahinkoa, on työnantajan korvattava vahinko työsopimuslain mukaan. Työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta vuosiloman ajankohdasta, vaikka työnantaja säännösten vastaisesti muuttaisi ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa.

Työnantaja ei voi keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa. Virkasuhteessa olevien osalta virkaehtosopimuksissa on määräyksiä vuosiloman keskeyttämisestä. 
Vuosiloman ajankohtaa voidaan aina muuttaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

Voiko työnantaja määrätä töihin perhevapaalta koronaviruksen takia?

Ei voi. 

Voiko työnantaja keskeyttää opintovapaani ja määrätä töihin?

Ei voi. 

Voiko työnantaja purkaa osittaista hoitovapaata koskevan sopimuksen koronapandemian poikkeuksellisissa poikkeusoloissa?

Ei voi.

Työnantajan on poikkeusoloista huolimatta noudatettava perhevapaita koskevaa työsopimuslain säännöksiä.

Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti purkaa osittaista hoitovapaata (eli työajan määräaikaista lyhentämistä lapsen hoidon vuoksi) koskevaa sopimusta. Osittaisen hoitovapaan keskeyttämisellä tarkoitetaan myös vapaan peruuttamista, ja lain mukaan muutoksesta on sovittava.

Ainoastaan työntekijälle on säädetty oikeus perustellusta syystä keskeyttää tai peruuttaa hänelle myönnetty osittainen hoitovapaa noudattamalla vähintään kuukauden ilmoitusaikaa. Muutoksesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken kuukautta ennen muutosta.

Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus keskeyttää hoitovapaa hyvästä syystä. Jos työntekijä haluaa uudelleen osittaiselle hoitovapaalle, hän tekee työnantajalle uuden esityksen. Koska tilanne on koronaviruksen ja valmiuslain takia poikkeuksellinen, kannattaa työntekijän joka tapauksessa keskustella työnantajan kanssa mahdollisista muutoksista työaikajärjestelyihin ja hoitovapaan keskeyttämisestä tai lyhentämisestä. 

Peruutin vapaa-ajan matkani epidemia-alueeksi luokiteltuun maahan. Matkan peruuttaminen ilman lisäkustannuksia ei kuitenkaan ollut mahdollista. Korvaako työnantaja aiheutuneet kustannukset?

Ei korvaa. Työnantaja ei vastaa työntekijänsä vapaa-ajan toiminnasta. Tämän vuoksi työnantaja ei myöskään vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. On mahdollista, että vakuutuksesi korvaa osan kustannuksistasi.

Matkan peruutusehdot riippuvat aina lipuista ja lentoyhtiöstä.  Mikäli lentoyhtiö peruuttaa matkan, hyvittävät he liput tai tarjoavat tilalle uutta matkaa myöhempänä ajankohtana.

Prolaiset ovat vakuutettu Turvan vakuutuksella

Prolaisena saat automaattisesti ja maksutta matkustaja- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikkialla maailmassa. Matkustajavakuutus kattaa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Opiskelijoilla matkustajavakuutuksen voimassaoloa on työharjoitteluita ajatellen pidennetty.

Matkustajavakuutuksesta, matkustamisesta ja koronaviruksesta Turva on koonnut verkkosivuilleen tärkeimmät perustiedot, ja päivittää sivua tilanteen kehittyessä.

Turvan verkkosivuilla palvelee chat, joka on auki myös lauantaisin. Voit myös soittaa Turvan palvelunumeroon 01019 5110 (ma-pe 8-18).

 

Liiton tapahtumat ja koulutukset

Liiton fyysiset koulutukset ja tapahtumat on siirtyvät verkkoon

Pro on tehnyt päätöksen, että omassa koulutus- ja tapahtumatoiminnassa perutaan fyysisesti järjestettävät jäsentilaisuudet kesään 2021 saakka. Tilaisuudet, jotka ovat järjestettävissä sähköisesti, pidetään. Tällaisia ovat esimerkiksi webinaarit. 

Pro suosittaa jäsenyhdistyksiään ottamaan omassa toiminnassaan huomioon viranomaisohjeet. Lue lisää koronaviruksen vaikutuksesta yhdistystoimintaan.

Liiton henkilökunta työskentelee etänä

Liiton toiminta halutaan turvata esimerkiksi mahdollistamalla liiton henkilökunnan täysi etätyöskentely heinäkuuhun 2021 saakka. Pro on linjannut, että liiton järjestämät jäsenten, hallinnon tai henkilökunnan ulkomaanmatkat perutaan. Myös matkustamista kotimaassa vältetään.  

Ulkomailta palaavien työntekijöiden edellytetään työskentelevän etätöissä kaksi viikkoa.

Painavan syyn nojalla liiton henkilökunta voi osallistua yli 20 hengen tilaisuuksiin erityisiä turvallisuusvaatimuksia, THL:n ja valtioneuvoston ohjeistuksia sekä määräyksiä noudattaen.

Pro seuraa tarkasti hallituksen ja viranomaisten antamia suosituksia.

 

Kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta

EWC- ja SE-toiminta yrityksissä

Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon — tiedottamisen, kuulemisen sekä itse osallistumisen kautta — on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia pitää ennakoida ja käsitellä. Tämän vuoksi EWC:lle ja SE:lle suositellaan seuraavia toimia.