#  [Tekoäly työpaikalla ](https://proliitto.fi/index%2ephp/index%252ephp/fi/tyoelamatietoa/tekoaly-tyopaikalla) 

Tekoälyn käyttö työelämässä: tältä sivulta löydät työkalupakin henkilöstöedustajille vastuulliseen muutokseen. Näin varmistat tekoälyn eettisen, läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen käytön sekä työntekijöiden oikeuksien toteutumisen omalla työpaikallasi.

 

  

 

 

 

## Tekoäly vaikuttaa työntekijöihin, mutta mitä henkilöstöedustaja voi tehdä 

Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden ilmiö – se on jo jonkin aikaa ollut osa arkea suomalaisilla työpaikoilla. Rekrytoinnissa, suoritusarvioinneissa, työvuorosuunnittelussa, asiakaspalvelussa ja tiedonhallinnassa tekoälyyn nojaavat järjestelmät yleistyvät nopeasti. Samalla kasvaa tarve ymmärtää, mitä tekoäly oikeastaan on, miten sitä käytetään ja ennen kaikkea miten sen käyttö vaikuttaa työntekijöihin.

Henkilöstöedustajille tekoäly ei ole vain tekninen kysymys. Se on työoikeudellinen, eettinen ja yhteistoiminnallinen ilmiö, joka vaatii uutta osaamista ja aktiivista otetta.



 

 

 

 



 ? Mitä tekoäly on – ja miksi sillä on merkitystä työelämässä  

Tekoälyllä (AI) tarkoitetaan teknologioita, joiden avulla koneet voivat suorittaa ihmisen kaltaisiksi miellettyjä tehtäviä, kuten oppimista, päättelyä, kielen ymmärtämistä ja visuaalista havaitsemista. Tekoäly perustuu algoritmeihin ja suurten tietomassojen analysointiin, ja sitä on jo pitkään käytetty esimerkiksi hakukoneissa, sosiaalisen median alustoilla ja suoratoistopalveluissa.

Nyt erityisesti generatiivisen tekoälyn nopea leviäminen työelämään luo uusia haasteita. Sen avulla voidaan:

⚡automatisoida rutiinitehtäviä,
⚡tuottaa ja jäsentää tietoa,
⚡tiivistää suuria aineistoja ja
⚡parantaa palveluiden käyttäjäkokemusta.

Oikein käytettynä tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa olennaiseen ja lisätä työn mielekkyyttä. Väärin käytettynä se voi kuitenkin heikentää työn autonomiaa, lisätä työn kuormitusta ja murentaa luottamusta työpaikoilla valvonnan mahdollisuuksien lisääntymisen myötä.



 

 

 

 

 



 ⚖️ Lainmukaisuus ei yksin riitä – eettisyys ja luottamus ratkaisevat 

Tekoälyn käytön perusvaatimukset voidaan tiivistää kolmeen sanaan:
lainmukainen, eettinen ja luotettava.

⚖️ **Lainsäädännön** noudattaminen on välttämätöntä, mutta se ei yksin takaa oikeudenmukaisia tai hyväksyttäviä lopputuloksia.

? **Eettinen tekoäly** perustuu muun muassa: ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, syrjimättömyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja selitettävyyteen sekä vastuullisuuteen. Ihminen vastaa aina lopputuloksista.

? **Luottamus syntyy** vasta, kun työntekijät ymmärtävät, mihin tekoälyä käytetään, miten päätöksiä tehdään ja kuka puuttuu tilanteisiin, jos jokin menee pieleen.



 

 

 

 

 



 ⚙️ EU:n tekoälyasetus (AI Act) tuo pelisäännöt työpaikoille 

EU:n tekoälyasetus (AI Act) on maailman ensimmäinen kattava tekoälyn sääntelykehikko.

⚠️ Se lähestyy tekoälyn käyttöä riskiperusteisesti: mitä suurempi riski ihmisten oikeuksille tai turvallisuudelle, sitä tiukemmin käyttöä säännellään.

Työelämän näkökulmasta erityisen merkittäviä ovat niin sanotut high-risk-järjestelmät. Näitä ovat esimerkiksi työntekijöiden tai työnhakijoiden arviointiin käytettävät järjestelmät, kuten automaattinen pisteytys ja profilointi sekä järjestelmät, jotka vaikuttavat merkittävästi työsuhteeseen tai urakehitykseen.

Automaattinen pisteytys ja profilointi voivat tarkoittaa esimerkiksi työnhakijoiden asettamista paremmuusjärjestykseen näiden avulla. Kiellettyä tämä ei ole, mutta tulee varmistaa, että se ei johda syrjivään lopputulokseen.

?️Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että tekoälyä käyttävät ja valvovat henkilöt ymmärtävät järjestelmien logiikan, rajoitteet ja riskit, ja ettei syrjiviä vaikutuksia synny edes vahingossa.



 

 

 

 

 



 ? GDPR ja DPIA turvaavat työntekijöiden oikeudet tekoälyn käytössä 

? GDPR koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä, myös tekoälyä hyödyntävissä järjestelmissä.

? Usein tekoälyn käyttö edellyttää tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia (DPIA), koska käsittelyyn liittyy korkea riski työntekijöiden oikeuksille ja vapauksille. DPIA:ssa arvioidaan muun muassa käsittelyn tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus, tietoturva ja riskit sekä keinot riskien vähentämiseksi.

?‍♀️Työntekijöillä on oikeus tietää, mihin heidän tietojaan käytetään, oikeus vastustaa puhtaasti automaattista päätöksentekoa ja oikeus siihen, että ihminen viime kädessä arvioi heitä koskevat merkittävät päätökset.



 

 

 

 

 



 

 

 



  

## Yhteistoiminta on avain onnistumiseen

Tekoälyn käyttöönotto kuuluu selvästi yhteistoimintalainsäädännön piiriin. Muutokset työhön, työoloihin, osaamisvaatimuksiin ja valvontaan on käsiteltävä lainmukaisesti ja avoimesti henkilöstön kanssa.

Hyvä yhteistoiminta tekoälykysymyksissä tarkoittaa:

- avointa keskustelua vaikutuksista ennen käyttöönottoa,
- riittävää ja jatkuvaa koulutusta,
- selkeitä eettisiä ohjeita ja pelisääntöjä,
- toimivia palautekanavia ja
- seurantaa käytön aikana.

? Henkilöstöedustajan tehtävä on varmistaa, että sovitussa pysytään – ja että muutoksista neuvotellaan ajoissa.

 

 

 

 

 

 



Algoritminen johtaminen haastaa perinteisen työnjohdon

 

Algoritminen johtaminen tarkoittaa työn johtamista ja järjestämistä järjestelmien tuottaman datan ja automaattisten päätösten avulla. Työvuorolistat, erilaiset suoriutumisen mittarit, kulunvalvonta ja viestintäsovellukset ovat tästä jokapäiväisiä esimerkkejä.

Vaikka tavoitteena on tehokkuus, työntekijän näkökulmasta seuraukset voivat olla ei toivottuja. Autonomian tunne vähenee, kun ei koe voivansa itse vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Psyykkinen kuormitus kasvaa ja kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta lisääntyvät.
? Siksi ihmisvalvonnan, vaikutusten arvioinnin ja työntekijöiden kuulemisen merkitys korostuu.



 

 

 

 

 



## Henkilöstöedustaja, kiinnitä näihin huomiota työpaikallasi 

Tekoäly tulee muuttamaan työtä, mutta se ei saa olla peruste työntekijöiden syrjäyttämiselle tai kontrollin lisäämiselle. Kaikille on annettava mahdollisuus oppia, kehittyä ja pysyä mukana muutoksessa.

**1. Vaadi selkeä dokumentaatio**
Tekoälyjärjestelmistä ja niiden käyttötarkoituksista on oltava kattava dokumentaatio, jotta käyttö on ymmärrettävää ja hallittavaa.

**2. Edellytä DPIA ja riskinarvioinnit**
Työpaikalla on tehtävä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi (DPIA) sekä muut riskiarviot, koska tekoäly voi vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin merkittävästi.

**3. Huolehdi bias-testauksesta ja syrjimättömyydestä**
Varmista, ettei järjestelmä sisällä vinoumia (esim. sukupuoleen liittyviä oletuksia) tai perustu vääristyneeseen dataan, joka ohjaa päätöksentekoa epäoikeudenmukaisesti.

**4. Vaadi koulutussuunnitelma ja osaamisen ylläpito**
Kaikille henkilöstöryhmille on järjestettävä koulutusta, ja osaamisen kehittämisestä on huolehdittava jatkuvasti.

**5. Estä “musta laatikko” -tekoäly**
Tekoälyn toimintaa ja vaikutuksia on pystyttävä ymmärtämään. Järjestelmien ei tule jäädä läpinäkymättömiksi tai hallitsemattomiksi.

Henkilöstöedustajana voit vaikuttaa merkittävästi siihen, että muutos on on oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja ihmislähtöistä.



 

 

 

 



> Tekoäly on väline – ei päämäärä.
> 
> Hyvä työelämä ei synny algoritmeilla, vaan yhteisellä sopimisella, luottamuksella ja vastuullisella päätöksenteolla.

 

 

[Opas ammattiliitoille tekoälyjärjestelmien käyttöönotossa](https://www.eurocadres.eu/publications/artificial-intelligence-toolkit/)

 

 

 

 

 



  

### Luottamushenkilöt 

Henkilöstön edustajat ovat tukenasi kaikissa työhösi liittyvissä kysymyksissä.

 

 [Lue lisää ](/index%2ephp/fi/tyoelaman-tietopankki/luottamushenkilot) 

 

  

### Vessit ja tessit 

Löydä oma työ- ja virkaehtosopimuksesi.

 

 [Lue lisää](/index%2ephp/fi/tyoelamatietoa/loyda-alasi-tyoehtosopimus-tes-tai-virkaehtosopimus-ves) 

 

  

### Muutosneuvottelut ja yhteistoiminta 

Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä menettelyä.

 

 [Lue lisää](/index%2ephp/fi/tyoelamatietoa/muutosneuvottelut-ja-yhteistoiminta)