Vanhusten kunnioittava hoiva on saatava sille kuuluvaan arvoonsa. Hoitajamitoitukset ovat hyvä alku, mutta myös hoidon laatua on nostettava hoitajien koulutuksella, osaamisella ja ohjauksella. Hoitomuodoissa myös laitoshoito pitää olla tarjolla nykyistä helpommin huonokuntoisille vanhuksille.

Koronan jälkeisessä ajassa on huolehdittava, että lasten ja nuorten eristyksestä syntynyttä pahoinvointia hoidetaan riittävillä panostuksilla lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveys- ja koulukuraattoripalveluihin. Huumeet ovat arkipäiväistyneet nuorilla ja työelämässä. Ne aiheuttavat syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä erityisesti nuorissa ikäluokissa. Huumeiden käyttäjille ja heidän läheisille on luotava tukiverkosto eri viranomaisten yhteistyöllä.

Suomi on laaja, harvaan asuttu maa, joka asettaa haasteita palvelujen tavoitettavuudelle. Lääkäri- ja terveyskeskuspalvelut tulee olla hoitotakuun mukaisesti saatavissa ja kunnossa. Ihmisten turha siirtely luukulta toiselle tuhlaa niin potilaan, lähimmäisten kuin yhteiskunnan voimavaroja. Ammattiliitto Pro haluaa, että terveyspalveluita tarvitsevat saavat avun ja hoidon ajoissa.

Sairaanhoito ja pelastuspalvelut tulee olla siellä missä ihmisetkin ovat. Liian pitkät välimatkat ovat riskitekijöitä ihmisten terveyden kannalta. Jokaisella hyvinvointialueella tulee huolehtia, ettei sairaankuljetus tai pelastustoimen välimatkat ylitä turvallisia pelastusrajoja.

Siirrettäessä kuntien toteuttamia palveluja hyvinvointialueille niiden vaikutus kokonaisverotukseen ei saa nousta nykyisestä.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Vantaan ja Keravan kaupungeista.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue muodostuu Varsinais-Suomen maakunnan kunnista.

Satakunnan hyvinvointialue muodostuu Satakunnan maakunnan kunnista.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue muodostuu Kanta-Hämeen maakunnan kunnista.

Pirkanmaan hyvinvointialue muodostuu Pirkanmaan maakunnan kunnista.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue muodostuu Päijät-Hämeen maakunnan kunnista.

Kymenlaakson hyvinvointialue muodostuu Kymenlaakson maakunnan kunnista.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue muodostuu Etelä-Karjalan maakunnan kunnista.

Etelä-Savon hyvinvointialue muodostuu Etelä-Savon maakunnan kunnista.

Pohjois-Savon hyvinvointialue muodostuu Pohjois-Savon maakunnan kunnista.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue muodostuu Pohjois-Karjalan maakunnan kunnista.

Keski-Suomen hyvinvointialue muodostuu Keski-Suomen maakunnan kunnista.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista.

Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Pohjanmaan maakunnan kunnista.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnista.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnista.

Kainuun hyvinvointialue, joka muodostuu Kainuun maakunnan kunnista.

Lapin hyvinvointialue muodostuu Lapin maakunnan kunnista.