Suomen työelämä elää yli psyykkisen kantokykynsä
Pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetetään Suomessa vuosittain arviolta lähes 6 miljoonaa työpäivää.
Toipilas jää tyhjän päälle
Suomessa työuupumus ei ole itsenäinen sairausdiagnoosi, eikä se pääsääntöisesti oikeuta sairauspäivärahaan. Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että työuupumuksesta kärsivä henkilö jää ilman tuloja työnantajan maksaman sairausajan palkan päätyttyä. Tämä on omiaan lisäämään toipilaan kuormitusta ja stressiä.
Työntekijän toimeentulon turvaamiseksi työuupumuksen sijaan kirjataan usein jokin muu diagnoosi, kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Tämä vaikeuttaa työuupumuksen tunnistamista, ehkäisyä ja seurantaa sekä vääristää työkyvyttömyyttä koskevia tilastoja.
Jos kyselyn tulos on huolestuttava, pysähdy pohtimaan, mistä kuormitus voi johtua. Onko työtä liikaa, ovatko tavoitteet epäselviä tai jääkö palautumiselle liian vähän aikaa? Kysely ei ole diagnoosi, mutta tulos voi kertoa tarpeesta selvittää tilannetta tarkemmin.
Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työsi kuormitusta voitaisiin vähentää terveytesi kannalta sopivaksi. Keinoja voivat olla esimerkiksi tehtävien priorisointi, työnjaon selkeyttäminen tai aikataulujen muuttaminen.
Työterveyshuolto voi auttaa arvioimaan oireitasi ja tuen tarvettasi. Tukea saat myös työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta ja liiton jäsenenä luottamusmieheltä. Sinun ei tarvitse selvittää tilannetta yksin. ❤️
Kysyimme jäsenten kokemuksia ylikuormittumisesta
Turhautunut ja paha olo tuli uniin ja tein unissanikin töitä. Heräilin aamuyöstä, että joko pitää lähteä töihin.
Ylikuormittuminen tuntuu siltä, ettei enää pysty hallitsemaan pakkaa vaan se leviää ja sitä vain yrittää pysyä kyydissä mukana.
Tekemättömät työt painavat, jatkuvat keskeytykset häiritsevät enemmän, virheet lisääntyvät väsyttää, iltaisin ei jaksa tehdä mitään, alakuloisuus.
Töissä on jatkuvasti enemmän vaatimuksia ja itse työn tekeminen ei riitä vaan pitäisi osata olla sosiaalinen, kehittää koko tiimin työskentelytapoja ja jatkuvasti arvioida omaa suoriutumista.
Työuupumus ei kohdallani johdu ensisijaisesti työn määrästä vaan pitkään jatkuneesta kokemuksesta, että vastuu, vaikutusmahdollisuudet ja tuki eivät ole tasapainossa. Erityisen kuormittavaksi koen tilanteet, joissa omia havaintoja, huolia tai näkemyksiä ei oteta vakavasti tai niitä vähätellään.
Väsymys on kova ja syke saattaa hakata niin kovaa rinnassa, että huimaa. Pahin tunne on muistin harhaileminen, usein kotona lasten kanssa puhuttaessa työpäivän jälkeen. Kysyt asioita ja saat vastauksen, muttet enää muista hetken päästä tai rekisteröi. Koko ajan tuntuu kuin aivot olisivat sumussa ja näkökin huononee samalla.
Työ on hektistä, henkilöstöä vähennetty, tehty säästöjä jotka näkyvät työntekijöiden työmäärän ja työtehtävien kasvulla. Työssä mahdottomat aikamääreet, joita ei voi saavuttaa, lakimuutosten tuomat aikapaineet työssä. Monien tekijöiden summa, joka näkyy sairauspoissaolojen kaksinkertaistumisella.
Ammattiliitto Pron 2026 lanseeraama Ylikuormituspäivä perustuu Työterveyslaitoksen vuosittaiseen Miten Suomi voi -tutkimukseen. Laskutapa perustuu kuormitusoireiluun.
Kansalaisaloite on saanut taloudellista tukea Ammattiliitto Prolta.