Eduskuntavaalit 2027 – Tulevaisuudenkestävää työelämää rakentamassa

• Kasvatetaan tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa sekä parannetaan merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä helpottamalla ja sujuvoittamalla luvitusta. Ratkaistaan Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen ongelmat.
• Varmistetaan sähköverkon toimintavarmuus osallistamalla kaikkia markkinatoimijoita.
• Rakennetaan Suomeen kattava vedyn siirtoverkko. Pidetään suomalaiset vesivarannot kokonaan julkisessa omistuksessa, sillä puhtaan veden merkitys korostuu tulevaisuudessa.
• Säilytetään energiapaletti monipuolisena ja varmistetaan, ettei luvituksesta tule pullonkaula minkään energiamuodon kohdalla. Pitkällä aikavälillä kaikesta polttamiseen perustu-vasta energiantuotannosta on luovuttava.
• Rakennetaan määrätietoisesti Suomesta maailman kehittyneintä tietointensiivisten alojen osaamiskeskittymää. Investoidaan erityisesti suurteholaskennan palveluihin.
• Huomioidaan kansallinen turvallisuus ja sähköverkon huoltovarmuus, mutta ei aseteta perusteettomia esteitä datakeskus-investoinneille tai datalämpölaitoksille. Niiltä tulisi kuitenkin edellyttää pitkäaikaista uuteen tuotantoon kohdistuvaa sähkönostosopimusta (PPA) luvituksen yhteydessä.
• Varmistetaan matkaviestinverkkojen toimiluvat vuodesta 2033 eteenpäin heti tulevan hallituskauden alussa.
• Tavoitellaan Suomeen kattavan 6G-verkon rakentamista ensimmäisenä maailmassa.
• Tuetaan kohtuuhintaisen asumisen rakentamista. Valtion tulee tehdä suhdanteita tasaavaa talouspolitiikkaa ja tukea asuntotuotantoa markkinahäiriöiden aikana.
• Torjutaan aktiivisesti rakennusalan harmaata taloutta mm. rajoittamalla alan alihankintaketjujen pituutta. Palautetaan resursseja harmaan talouden tutkimukseen ja torjuntaan.
• Hyödynnetään täysimääräisesti puurakentamisen mahdollisuudet niin kotimaisessa uudistuotannossa ja korjausrakentamisessa kuin osana vientiteollisuutta.
• Tehdään Suomesta rakennusjätteen kierrätyksen ja hiilivapaan rakentamisen ykkösmaa.
• Jatketaan rataverkon vahvistamista ja saatetaan junien tietoliikenneyhteydet tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle.
• Huomioidaan Itä-Suomen vaikeutunut asema erityisesti liikenne-, energia- ja tietoliikenneinfrastruktuurin osalta, jotta työpaikkojen sijoittuminen alueelle on mahdollista, ja ettei aluekehitys eriydy liikaa.
• Ylläpidetään kattavaa lentokenttäverkkoa sekä säilytetään kansallisen lentoyhtiön määräysvalta julkisissa käsissä alueellisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.
• Huomioidaan ennakoivasti infrastruktuurin kehittämisessä ympärivuotisen matkailun tarpeet, erityisesti Suomen pohjoisilla ja itäisillä alueilla.
• Lisätään väylämäärärahoja liikenteen sujuvoittamiseksi ja korvausvelan vähentämiseksi. Pidetään samalla huolta teollisuudelle tärkeästä alemmasta tieverkostosta.

Suomessa on päätetty parlamentaarisesti nostaa tutkimus- ja tuotekehityksen panostuksia. Osa tästä lisäyksestä tulee kanavoida avainteknologioiden tutkimukseen. Suomen tulee suunnata voimavarojaan tietointensiivisten tuotteiden ja palveluiden innovointiin sekä perinteistä teollisuutta ja murrosteknologioita yhdistävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

• Kevennetään datatalouden turhaa sääntelyä ja tavoitellaan Suomelle asemaa uuden teknologian ja palveluiden kokeilumaana.
• Kannustetaan valtion toimesta yrityksiä tuottavuuden merkittävässä parantamisessa ja osallistutaan ennakkoluulottomasti kokeilulaitosten ja -palveluiden rahoittamiseen. Erityishuomio tulee olla tekoälyn ja robotiikan käytön lisäämisessä.
• Nostetaan valtion riskirahoituksen riskitasoa ja tunnistetaan julkisen sektorin mahdollinen rooli uusien innovaatioiden ensiostajana.
• Lisätään STEM-alojen koulutuspaikkoja sekä toteutetaan matemaattis-luonnontieteellisen perusopetukseen selkeä tasokorotus.
• Houkutellaan aktiivisesti kansainvälisiä osaajia erityisesti teknologiayhtiöiden palvelukseen.
• Tunnistetaan puolustusteknologioiden rooli Euroopan keskeisenä teollisuus- ja elinkeinopolitiikan työkaluna. Valtion tulee toimia yhteishankintojen edistämiseksi ja tavoitella alan uusien työpaikkojen mahdollisimman suurta sijoittumista Suomeen. Valtiolla tulee olla aktiivinen rooli uusien kaksikäyttötuotteiden tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämisessä sekä markkinoiden luomisessa.
• Luovutaan fossiilitaloutta ylläpitävistä yritystuista.
• Hyödynnetään vahvuuksiamme mm. terveys-, avaruus- ja kvanttiteknologia-aloilla. Julkisen sektorin tulee aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti toimia pohjamarkkinana uusille tuottavuutta kasvattaville innovaatioille.
• Tuetaan finanssimarkkinoiden sääntelyn kehittämistä paremmalla analyysillä pitkän aikavälin yhteisvaikutuksista. Mahdollistetaan rahoitusalan uusien FinTech-ratkaisujen syntyminen yksinkertaistamalla sääntelyä.
• Sujuvoitetaan yritysten ja kotitalouksien lainansaantia hyödyntämällä kansallista liikkumavaraa paremmin.
• Nostetaan metsäteollisuuden jalostusastetta ja hyödynnetään puuta raaka-aineena nykyistä paremmin ja monikäyttöisemmin. Kehitetään metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä, jotta mahdollisimman pieni osa arvokkaasta biomassasta jäisi käyttämättä.
• Edistetään metsäteollisuuden uudistumista ja toimialan menestymistä ottamalla alan patentteja tehokkaammin liiketoiminnan käyttöön.
• Edistetään biomuovien, -tekstiilien ja -komposiittien tutkimusta ja tuotteistamista sekä kehitetään niiden käyttöön liittyvää lainsäädäntöä.

Suomen valtiontalous on epätasapainossa, ja erityisesti valtion budjetin tulopuoli vaatii tarkastelua. Kokonaisveroasteen aleneminen pitää pysäyttää. Suurituloisten on osallistuttava yhteiskunnan rahoittamiseen nykyistä suuremmalla osuudella, jotta yhteiskunnan tärkeät palvelut voidaan taata tasapuolisesti kaikille. Fiksulla verotuksella voidaan kannustaa työpaikkojen luomiseen ja ohjata yrityksiä työllistämään nimenomaan Suomessa.

• Uudistetaan Suomen osinko- ja yritysverotusta tavalla, joka kannustaa investointeihin ja tuotekehitykseen, sekä pitkäaikaiseen kestävään kasvuun ja kansainvälistymiseen.
• Korotetaan yhteisövero takaisin 25 prosenttiin, eli keskeisten kilpailijamaiden keskiarvoon.
• Poistetaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus, millä kannustetaan yrityksiä investoimaan.
• Poistetaan yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä ja säätiöiltä osinkojen verovapaus.
• Lasketaan työn verotusta palauttamalla ammattiyhdistyksen jäsenmaksun verovähennysoikeus.
• Otetaan käyttöön tutkimus- ja innovaatiotoiminnan henkilöstökulujen suora tuki, mistä on hyviä kokemuksia Ruotsista.
• Korotetaan kotitalousvähennystä energiaremontoinnin ja hoivapalveluiden osalta, millä tuetaan myös harmaan talouden torjuntaa.
• Palautetaan ensiasunnon ostajille vapautus varainsiirto-verosta omistusasuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi.
• Poistetaan sijoitusasuntojen ostajilta markkinoita vääristävät veroedut ja asetetaan sijoitusmuoto samaan verotukselliseen asemaan asunnonostajien kanssa.
• Siirretään datakeskukset sekä datalämpölaitokset teollisuuden alennettuun sähköveroluokkaan, mikäli niiden hukkalämpöä hyödynnetään muun yhteiskunnan käytössä.
• Tuetaan lukemista verotuksellisin keinoin alentamalla lehtien ja kirjojen arvonlisäverotusta.
• Tuetaan suomalaisten työpaikkojen luomista kaivosveroa kehittämällä, sekä edistetään verotuksellisin keinoin kannustimia Suomesta louhittavien metallimalmien ja mineraalien jatkojalostamiseen Suomessa.
• Korjataan yrittäjien eläkejärjestelmää estämällä alivakuuttaminen. Muodostetaan yrittäjäeläkejärjestelmästä rahastoiva työeläkejärjestelmän tapaan.

Digitaalinen ja vihreä siirtymä muuttavat työn sisältöjä, osaamistarpeita ja koko talouden rakenteita. Jotta kaksoissiirtymä vahvistaa kestävää kasvua ja työllisyyttä, sen toteuttamisen on oltava suunnitelmallista, investointeja vauhdittavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä kansallista ohjausta, riittäviä panostuksia osaamiseen ja koulutukseen sekä työntekijöiden ja palkansaajajärjestöjen aitoa osallistumista siirtymän suunnitteluun ja toteutukseen.

• Luodaan kansallinen kaksoissiirtymään pohjautuva kasvustrategia. Palkansaajajärjestöt ja koko kansalaisyhteiskunta tulee ottaa mukaan yhteistyöhön, jotta siirtymän oikeudenmukaisuus voidaan varmistaa.
• Edistetään vihreää siirtymää huolehtimalla julkisten ja yksityisten investointien edellytyksistä sekä lupa- ja valvontaviranomaisten riittävistä resursseista investointien luvitukseen.
• Pidetään huolta koulutusjärjestelmän kyvystä tuottaa siirtymän kannalta tarvittavaa osaamista ja huolehditaan muuntokoulutusmahdollisuuksista sekä kouluttautumisen kannusteista.
• Tuetaan teollisuuden robotisaatiota edistäviä toimia ja ennakoidaan tulevia osaamistarpeita. Digitaalinen teknologiamurros mahdollistaa tuottavuuden ja laadun parantamisen erityisesti konepaja- ja valmistusteollisuudessa.
• Kirjataan oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet ilmasto- ja työlainsäädäntöön sekä sisällytetään työelämän ja osaamisen näkökulmat kansallisiin ilmasto- ja energiastrategioihin.
• Velvoitetaan työnantajat huolehtimaan henkilöstön uudelleenkoulutuksesta kaksoissiirtymän muuttaessa työnkuvia ja varmistetaan työntekijöiden osallistuminen siirtymän suunnitteluun ja toteutukseen.
• Ennakoidaan ja varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin työturvallisuusriskeihin laatimalla selvitys riskeistä ja tiekartta niihin varautumiseksi.
• Ratkaistaan tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät oikeudelliset vastuukysymykset ennen uusien teknologioiden käyttöönottoa.
• Edistetään resurssiviisaamman yhteiskunnan syntymistä panostamalla teollisen symbioosin ekosysteemien rakentumiseen sekä korkeampaan kierrätysasteeseen koko yhteiskunnassa.

• Edistetään työelämän laatua ja vähennetään työntekijöiden psykososiaalista kuormitusta priorisoimalla vakituisia työsuhteita.
• Edellytetään kaikilta määräaikaisilta työsuhteilta perus-te ja korotetaan ketjuttamisesta määrättäviä sanktioita sekä hyvitysmaksuja.
• Vahvistetaan työsuhteen tunnusmerkistön määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa.
• Palautetaan henkilöperusteinen irtisanomissuoja aiemman lain tasolle ja puututaan tilanteisiin, joissa henkilöstöä irtisanotaan epämääräisin tuotannollis-taloudellisin syin, vaikka esimerkiksi työmäärä säilyy samana.

• Päivitetään työturvallisuuslakia huomioimaan selkeämmin psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat tekijät ja painotetaan työnantajien vastuuta työturvallisuudesta nykyisen esihenkilövastuun sijaan. 
• Otetaan käyttöön Ruotsin mallin mukainen oikeus saada sairauspäivärahaa työuupumuksen perusteella.

• Tuetaan työntekijöiden erilaisia elämäntilanteita sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista kirjaamalla lakiin työntekijän subjektiivinen oikeus määräaikaiseen osa-aikatyöhön.
• Turvataan työntekijöiden jaksamista toteuttamalla vuosilomalain kokonaisuudistus. Työsuhteen muodosta riippumatta työntekijälle tulisi kertyä vähintään 2,5 lomapäivää heti työ- tai virkasuhteen alusta lähtien eikä lauantaiden tulisi kuluttaa lomapäiviä. 
• Selvitetään kansallisella pilotilla työajan lyhentämistä 32 tuntiin viikossa. 
• Mahdollistetaan työn ja perheen sujuvampi yhteensovittaminen kirjaamalla työsopimuslakiin oikeus osittaiseen vanhempainvapaaseen sekä laajennetaan mahdollisuuksia jäädä osittaiselle hoitovapaalle. 
• Uudistetaan työaikalainsäädäntöä niin, että se huomioi työhön liittyvän matka-ajan.

• Täsmennetään työturvallisuuslakiin työnantajan työsuojeluvastuuta etätyössä, muun muassa etätyön vaarojen arvioinnin, psykososiaalisen kuormituksen, työajan seurannan ja ergonomisten työvälineiden tarjoamisen osalta.
• Selkiytetään etätyöhön liittyvää lainsäädäntöä kirjaamalla työaikalakiin työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa. 
• Luodaan työntekijöille työhuonevähennyksen kaltainen verotuksellinen keino kompensoida etätyöstä aiheutuvia kuluja. 
• Selvitetään rajat ylittävän etätyön edistämistä lainsäädännön tasolla EU:n sisäisen liikkuvuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi.

• Kehitetään työsuojeluviranomaisten toimintavaltuuksia ja annetaan viranomaisille mahdollisuus määrätä riittävän tasoisia sanktioita työsuojeluvelvoitteiden rikkomisesta, jotta valvonta on aidosti vaikuttavaa. Säädetään työsuojeluvaltuutetun läsnäolo pakolliseksi viranomaisten järjestämissä työsuojelun tarkastustilaisuuksissa. 
• Parannetaan työturvallisuutta täsmentämällä työturvallisuuslakia esimerkiksi esihenkilö- ja työnantajavastuiden sekä -vaatimusten osalta.
• Otetaan etätyön yleistyminen huomioon täsmentämällä laissa mainittua työpaikkakäsitettä niin, että työsuojeluvaltuutetuilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa laissa hänelle määriteltyjä työsuojelutehtäviä työntekijöiden ollessa maantieteellisesti hajallaan.
• Vahvistetaan työsuojelutoimikuntien toimintaedellytyksiä säätämällä minimivaatimukset työsuojelutoimikunnan kokoontumiskerroista vuodessa. Lisäksi on säädettävä työsuojelutoimikunnan työnantajan edustajan riittävästä työsuojeluosaamisesta ja toimenpiteiden päätäntävallasta.

• Huomioidaan kansallisissa korkeakoulutettujen määrää koskevissa tavoitteissa myös työikäiset, päivitetään kansallinen jatkuvan oppimisen strategia ja luodaan työikäisille suunnattu tukimalli, joka mahdollistaa toimeentulon opintojen aikana, mikäli opinnot vaativat poissaoloa töistä.
• Vahvistetaan mahdollisuuksia opiskeluun työttömyysturvalla.
• Kehitetään valtakunnallista osaamisen ennakointia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja vahvistetaan työnantajien kannusteita huolehtia säännöllisestä henkilöstön osaamisen kartoittamisesta ja koulutussuunnittelusta.
• Kannustetaan yrityksiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan vaadittavan osaamisen kehittämiseen asettamalla TKI-rahoituksen ehdoksi osaamisselvitys ja henkilöstön koulutussuunnitelma. Pidetään kiinni parlamentaarisesta tavoitteesta nostaa TKI-rahoitus 4 prosenttiin BKT:sta sekä parlamentaarisesti sovituista TKI-rahoituksen jakamisen periaatteista.
• Korkeakoulutusasteen nostamiseksi lisätään korkeakoulujen aloituspaikkamääriä perusrahoituksen avulla, luovutaan ensi-kertalaiskiintiöstä ja sujuvoitetaan koulutuspolkuja. Turvataan korkeakoulujen opetushenkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuuksista keskittyä ydintehtäviinsä huolehtimalla riittävästä määrästä hallinto- ja tukihenkilöstöä.
• Huolehditaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja opiskelijoiden työelämä- ja sekä korkeakouluvalmiuksista. Uudistetaan lisäksi rahoitusmallia huomioimaan aiempaa vahvemmin työllistyminen opintojen jälkeen sekä jatkuva oppiminen.

• Luodaan kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen strategia, johon kootaan työelämän väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja torjuvat toimenpiteet toteutettaviksi.
• Lisätään työturvallisuuslakiin velvoite, jonka mukaan jokaisen työpaikan tulee edistää häirinnän tunnistamista ja ennaltaehkäisyä, sekä laatia yhteistoiminnassa häirintätilanteiden varalle työpaikalla näkyvillä oleva menettelytapaohje.
• Tehostetaan tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvontaa ja sanktioita ja turvataan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta valvovien viranomaisten toimintaan riittävät resurssit.
• Lisätään yhdenvertaisuuslakiin velvoite työnantajalle antaa selvitys menettelystään syrjintää kokeneelle.
• Yhdenmukaistetaan yhdenvertaisuuslain kanneajat kahteen vuoteen ja tasa-arvolain kanneajat kolmeen vuoteen kaikissa syrjintätilanteissa.
• Annetaan työtuomioistuimille ja hallintotuomioistuimille mahdollisuus perustella tuomioita syrjinnällä ja mahdollisuus määrätä syrjinnästä hyvitystä.
• Laajennetaan tasa-arvolain mukainen oikeus saattaa asioita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan käsiteltäväksi koskemaan myös ammattiliittoja.
• Lisätään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan myös työelämäsyrjintä ja oikeus määrätä hyvitys syrjinnästä.
• Nostetaan kunnianhimoa palkka-avoimuuden edistämisessä ja lasketaan palkkaraportoinnin soveltamisraja tasa-arvolain palkkakartoituksen tasolle, eli vähintään 30 henkilön työpaikoille. Tämä lisäisi palkkauksen läpinäkyvyyttä, kun palkkaeroja koskevat tiedot toimitetaan tasa-arvovaltuutetulle ja tiedoista tulee julkisia.
• Vahvistetaan työntekijän oikeutta tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen tilanteissa, joissa työnantaja ei esimerkiksi anna palkkatietoja, ei tee kartoituksia lain vaatimalla tavalla tai korjaa 6 kk kuluessa havaittua selittämätöntä palkkaeroa. Nostetaan tasa-arvolain mukaista euromääräistä hyvitystä ja poistetaan mahdollisuus hyvityksen alentamiseen työelämään liittyvissä asioissa.
• Uudistetaan samapalkkaisuusohjelman rakennetta vastaamaan muuttuneita työmarkkinoita ja sopimustoimintaa.
• Käynnistetään selvitystyö ja sen pohjalta toimenpiteet palkkausjärjestelmien soveltamisen syrjimättömyyden edistämiseksi.

• Kitketään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ulottamalla syrjintäolettama koskemaan tilanteita, joissa perhevapaalla ollut työntekijä palaa työhönsä ja joutuu irtisanotuksi tai määräaikainen palvelussuhde päätetään tai jätetään uusimatta raskauden tai perhevapaan vuoksi.
• Tuodaan eri perhemuodot ja lapsiperheellistymisen reitit samalle viivalle lainsäädännössä. Lisäksi työsopimuslakiin on kirjattava oikeus poissaoloon hedelmöityshoitojen tai muun lapsiperheellistymiseen liittyvän syyn vuoksi.
• Kehitetään perhevapaajärjestelmää edelleen niin, että se tukee naisten työmarkkina-asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa.
• Varataan julkiseen varhaiskasvatukseen riittävästi resursseja, jotta voidaan parantaa työn ja perheen yhteensovittamista tarjoamalla perheille lisää laadukkaita päivä- ja vuoropäivähoitomahdollisuuksia. Laajennetaan koululaisten mahdollisuuksia aamu- ja iltapäivätoimintaan.

• Pidetään huolta suomalaisten ja Suomessa työskentelevien vähimmäistyöehdoista ja ehkäistään työehtojen polkemista sitoutumalla työehtosopimusten yleissitovuuteen ja vahvistamalla yleissitovuusjärjestelmää.
• Uudistetaan sovittelijainstituutiota vastaamaan työmarkkinoiden muuttuneita tarpeita. Perustetaan sovittelijan toimiston yhteyteen toimija, jonka tehtävä on tuottaa ja koota taloudellista tietoa sovittelijan ja työmarkkinaosapuolten käyttöön sopimusneuvotteluiden tueksi.
• Parannetaan työntekijöiden mahdollisuuksia puuttua työpaikalla tapahtuvaan lain rikkomiseen säätämällä ammattiliittojen kanneoikeudesta.
• Sanktioidaan alipalkkaus työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
• Kehitetään paikallisen sopimisen edellytyksiä säätämällä lain tasolla työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta erikseen määriteltävissä tilanteissa.
• Vahvistetaan reilujen työehtosopimusneuvotteluiden lähtökohtia luopumalla tukilakkojen rajoittamisesta suhteellisuusarvioinnin avulla, kohtuullistamalla hyvityssakkoja ja ilmoitusvelvollisuutta sekä luopumalla yksittäiseen työntekijään kohdistuvasta hyvityssakosta.
• Perustetaan lisäksi puolueeton, tutkimustiedon pohjalta toimiva työmarkkinapolitiikan arviointineuvosto, jonka tehtävänä on seurata työmarkkinapolitiikkaa ja antaa riippumattomia arvioita työmarkkinapolitiikan tavoitteista ja keinoista sekä niiden vaikutuksista.
• Tehostetaan järjestäytymättömissä yrityksissä solmittujen paikallisten sopimusten, työehtosopimusten ja lainmukaisuuden valvontaa.
• Kehitetään suomalaista työelämää vuoropuhelun ja yhteistyön voimin säätämällä henkilöstöedustuksesta yli 25 henkeä työllistävien yritysten ja yhteisöjen hallinnossa ja palauttamalla yhteistoimintalaki vuoden 2022 uudistusta vastaavalle tasolle.
• Varmistetaan eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EWC-direktiivin kunnianhimoinen implementointi.
• Parannetaan joukkoirtisanomissuojaa täsmentämällä työsopimuslain vaatimuksia irtisanomisen perusteista.
• Edistetään vastuullista yritystoimintaa ja ehkäistään työehtojen polkemista kehittämällä yritysvastuusääntelyä kunnianhimoisesti sekä kansallisella että EU-tasolla. Laajennetaan tilaajavastuulakia ja täsmennetään julkisten hankintojen sääntelyä niin, että vastuu työehtojen noudattamisesta ulottuu koko alihankintaketjuun.
• Huolehditaan työntekijöiden yksityisyydensuojasta päivittämällä sitä koskeva lainsäädäntö vastaamaan tämän päivän työelämää ja annetaan ammattiliitoille tiedon-saantioikeus tulorekisteriin jäsenmaksujen keräämiseen liittyvän yksityisyydensuojan parantamiseksi.

• Parannetaan työttömien toimeentulon edellytyksiä ja osa-aikatyön vastaanottamisen mahdollisuuksia väljentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta ja työssä-oloehtoa sekä palautetaan työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotus.
• Säilytetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpano työttömyyskassajärjestelmän kautta.
• Varmistetaan työllistymistä tukeva, yksilöllinen palvelu työnhakijoille ottamalla käyttöön asiantuntijaresurssien mitoitus työllisyyspalveluissa, sekä satsaamalla ja kohdentamalla kuntien valtionosuusrahoitusta työllisyydenhoitoon.
• Vahvistetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämismahdollisuuksia panostamalla kuntien resursseihin ja ohjaukseen yritys- ja työnantajapalvelujen kehittämiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi paikallisten yritysten kanssa.
• Varmistetaan työllistymistä tukevien palveluiden laatu valmistelemalla ja ottamalla käyttöön valtakunnalliset laatuvaatimukset, joihin sekä julkisten että yksityisten palveluntarjoajien tulee sitoutua.
• Tuetaan työkyvyn ylläpitoa ja palauttamista vahvistamalla eri viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota, eli niin sanottua työllisyyspalveluiden yhdyspintatyötä. Selvitetään työttömän kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työttömyyttä.
• Säädetään työnantajalle velvoite tarjota sairauslomalta työhön palaavalle työntekijälleen esimerkiksi aidosti työkyvyn palautumista tukevaa työkokeilua.

• Vakiinnutetaan valtionhallinnon toiminta mittavien leikkausten jälkeen, turvataan viranomaisten toimintaedellytykset ilman lisäleikkauksia ja tehdään jälkiarviointi leikkausten vaikutuksista palveluihin, yhteiskuntaan ja henkilöstöön.
• Turvataan valtion palveluiden saatavuus monikanavaisesti kaikille asiakasryhmille koko maassa.
• Varmistetaan riittävästi resursoitu ja vakaa valtionhallinto, joka mahdollistaa yhteiskunnan suurten muutosten hallitun toteuttamisen ja keskeisten tavoitteiden, kuten työperäisen maahanmuuton, talouskasvun ja oikeudenmukaisen kaksoissiirtymän, saavuttamisen

• Vahvistetaan Suomen vetovoimaa ulkomaalaisten osaajien silmissä pidentämällä tai poistamalla uuden työn etsimiseen liittyvä suoja-aika sekä nopeuttamalla ja sujuvoittamalla työlupaprosesseja.
• Myönnetään työehtosopimuksia noudattaville yrityksille sertifikaatti, joka mahdollistaa nopeutetun maahantulon, ja jonka kriteerit sekä valvonta määritellään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten kanssa työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.
• Edistetään anonyymiä rekrytointia laatimalla valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma sen vaiheittaiseen käyttöönottoon, jotta erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pääsy ja kiinnittyminen työmarkkinoille helpottuu.
• Selkeytetään kotoutumispalveluja kokonaisuutena ja turvataan niiden riittävä resursointi, mukaan lukien suomen tai ruotsin kielen opetus, joka painottaa arjen tilanteita ja mahdollistaa työnteon, opiskelun sekä täysipainoisen osallistumisen yhteiskuntaan.
• Velvoitetaan työnantaja perehdyttämään maahanmuuttajataustainen työntekijä työelämän lainsäädäntöön ja työsuojeluun sekä huolehtimaan työtehtävien edellyttämän kielitaidon kehittämisestä.
• Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten osaajien koulutuksen ja työkokemuksen tunnistamista tarjoamalla kattavat ja yhdenvertaiset osaamisen ja tutkintojen tunnistamispalvelut, mahdollisuudet osaamisen täydentämiseen sekä varmistamalla, että viranomaisilla on riittävä osaaminen ja ohjauskyky maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi.