Vuosiloma

Sinulle kertyy työsuhteesi aikana vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkka. Vuosiloman laskennassa ei käytetä kalenterivuotta, vaan laissa on erikseen määritelty lomanmääräytymisvuosi, joka alkaa 1. huhtikuuta  ja päättyy 31. maaliskuuta.  Lomanmääräytymisvuoden aikana kertyvä loma on käytettävissäsi seuraavan kesän ja talven aikana.

Vuosilomalain mukaan saat lomaa 2,5 arkipäivää jokaista kuukautta kohden, jolloin olet töissä riittävän määrän. Kokoaikatyötä tekevien osalta vuosilomaa kertyy kuukausilta, joina työntekijä tekee vähintään 14 päivää töitä. Osa-aikaisten osalta lomaa kertyy kun töitä on vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Vuosilomaa kertyy lain mukaan 30 arkipäivää lomamääräytymisvuodessa silloin, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden.

Jos työsuhteesi on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, saat lomaa 2 arkipäivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Vuosilomapäivät pyöristetään aina ylöspäin, sillä puolikkaita vuosilomapäiviä ei ole. Huomaa, että mikäli vuosilomaa kertyy kahdelta erilliseltä lomanmääräytymisvuodelta, lasketaan kertyneet vuosilomapäivä ensin yhteen, ja pyöristys suoritetaan vasta sen jälkeen.

Suurin osa vuosilomasta pidetään lomakaudella 2.5. –30.9. Loput lomapäivät voit joko pitää lomakauden ulkopuolella, tai mikäli niin on sovittu, siirtää myöhemmin pidettäväksi. Vuosilomalain mukaan sinulla on oltava mahdollisuus esittää loma-ajankohdan toiveita, mutta työnantajasi päättää loman ajankohdan.

Voit pitää vuosilomasi arkipäivinä. Näitä ovat kaikki muut viikonpäivät paitsi sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vappupäivä.  Lisäksi muiden pyhien osalta on määräyksiä työehtosopimuksissa. 

Määräaikaisissa työsuhteissa voi vuosiloman kertymisen suhteen olla epäselvyyttä. Jos solmitaan peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, jotka jatkuvat keskeytymättöminä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, lasketaan vuosiloman ansainnassa työsuhteen kestoaikaan kaikkien määräaikaisuuksien kokonaiskesto.

Työsuhteen yhdenjaksoisuutta eivät katkaise tavanmukaiset työstä poissaolot kuten erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, sairausloma, lomauttaminen, opintovapaa tai vuorotteluvapaa. Myöskään työtaistelu ei katkaise työsuhdetta.

Lomautus kerryttää vuosilomaa siten, että vuosilomaan oikeuttavina päivinä pidetään kerrallaan enintään 30 päivää. Päivillä tarkoitetaan työpäiviä. Uusi lomanmääräytymisvuosi ei oikeuta uuteen 30 päivän laskentaan.

Toistaiseksi lomautetun vuosiloma kertyy siis vain ensimmäisiltä 30 lomautuspäivältä.

Mikäli lomautus on kuitenkin toteutettu lyhentämällä viikoittaista työaikaa, kerryttää tällainen lomautusaika vuosilomaa kuuden kuukauden ajalta. Lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa alkaa uusi kuuden kuukauden laskenta.

Lyhennettyä työpäivää tekevät lomautetut ansaitsevat vuosilomaa tavalliseen tapaan.

Vuosilomalain säännökset sitovat myös lomautustilanteessa, joten työnantaja on velvollinen esim. antamaan lomautetulle työntekijälle kesäloman lomakautena eli 2.5.-30.9. välisenä aikana.

Saat palkkaa myös vuosilomasi ajalta. Tämän lisäksi saat tyypillisesti myös lomarahaa.  Lomaraha on lomapalkkasi päälle maksettava lisäpalkkio, joka on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Se maksetaan lomapäivien normaalin palkan lisäksi yleensä joko vuosilomaa ennen, vuosiloman jälkeen tai kahdessa erässä ennen ja jälkeen loman. 

Lomaraha on lomapalkkasi päälle maksettava lisäpalkkio, joka on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Se maksetaan lomapäivien normaalin palkan lisäksi yleensä joko vuosilomaa ennen, vuosiloman jälkeen tai kahdessa erässä ennen ja jälkeen loman. Lomaraha ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikan käytäntöön.

Lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta, joka maksetaan työsuhteen loppuessa tai työntekijän lähtiessä esimerkiksi asepalvelukseen. Lomakorvauksella korvataan pitämättömät lomat. Lomarahaa ei siis pidä sekoittaa lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, sillä nämä kaksi perustuvat lakiin.