Suomi on päästövähennysten osalta hyvässä vauhdissa maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi, vaikka metsien hiilinielujen pieneneminen vaatiikin vielä päättäväisiä toimenpiteitä.

Osaajapulaan ei pystytä vastaamaan ilman koko väestön osaamisen valjastamista ja osaamisen kehittämistä.

Koronakriisin helpottaessa Suomen työllisyys on kasvanut ennätysmäisesti. Viimeksi vastaavia työllisyysasteita mitattiin yli 30 vuotta sitten. Viimeaikaisessa kehityksessä on paljon muutakin, joka muistuttaa menneestä, vaikka paljon on myös muuttunut.

Työntekoa voidaan tarkastella objektiivisesti mitattavan työpanoksen tai subjektiivisemmin käyttö- ja hyötyarvon kautta. Mutta kumpi on enemmän oikeassa?

Murretaan palkkamyyttejä kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi.

Provosoiko sinua ajatus siitä, että sinulla olisi oikeus työaikasi jälkeen palautua ja elää elämääsi ilman, että sinua häiritään jatkuvasti erilaisilla työasioilla ja metatyöjärjestelyillä työtäsi koskien?

Miten saamme maahamme ehdottomasti tarvitsemaamme osaavaa työvoimaa, jos työaikajärjestelmämme eivät seuraa kehitystä Euroopassa ja maailmalla? 

"Tänään ehkä utopiaa, tulevaisuudessa voi olla totta" visioi pääministeri Sanna Marin 4-päiväisestä työviikosta vuonna 2019 SDP:n 120-vuotisjuhlassa pidetyssä tulevaisuuspaneelissa. Avaus sai paljon kiinnostunutta huomiota kansainvälisessä mediassa. Suomessa keskusteluavaus tyrmättiin ja talouseliitti twitteröi ajatuksen huonoudesta.

Voi ei, taas joku uusi projekti käynnissä. Wau, vihdoinkin alkaa tapahtua! Apua, mä en tule selviämään tästä… Yes, nyt mennään oikeaan suuntaan!

Suomalaisen työelämän keskeisimmät ongelmat liittyvät työssä jaksamiseen ja mielenhyvinvoinnin haasteisiin: työn kuormittavuuden, työilmapiiriin ja johtamiseen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Tämä on työelämän rakenteellinen kysymys.

Aineksia kevään eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan on koottu eri tahoilla jo tovi.

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät korkeakoulutetuille.

Tänään vietetään perinteistä tapaturmapäivää, jolloin muistutetaan mieliin sekä kotona että työpaikoilla tapahtuvien tapaturmien ennalta ehkäisemisen tärkeyttä.

Henkilöstön edustuksesta yrityksessä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä luottamusmiehen ja työnantajan edustajan – usein henkilöstöpäällikön – välistä vuoropuhelua. Totuus on kuitenkin toinen, sillä yrityksissä pitää käydä vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa oman työpaikan tasolta EU-tasolle.

Luottamuksen syntyminen yhteiskunnassa on merkki yhteisestä onnistumisesta. Sen takana on aina sopimista – käytännössä siis erilaisten tavoitteiden yhdistämistä yhteiseksi päämääräksi.

Kädentaitojen osaamista tulee vahvistaa nykyisestä, sillä se luo nuorille valmiuksia siirtyä niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutuksen jälkeisiin insinööri- ja kädentaitoja vaativiin korkeakouluopintoihin.

Enemmistö Pron jäsenistä uskoo, että työpaikoilla tuottavuus syntyy yhteistyötä tekemällä ja auttamalla toisia, kertoo Pron tutkimus. Tällä logiikalla tuloerot ovat luonnostaan pienemmät, koska yhden työn tulos riippuu muiden töiden tuloksesta.

Alkanut neuvottelukierros on ollut totuttuun tapaan vaikea. Neuvottelupöydät liikkuvat hitaasti ja konkreettisia esityksiä palkankorotuksista ei työnantajilta ole saatu.

Olen ollut Ammattiliitto Prossa töissä 11,5 vuoden ajan. Monta kertaa olen pohtinut, kuinka omilla toimillani voin auttaa suomalaisia palkansaajia ja erityisesti Pron jäseniä. Kansainvälinen edunvalvonta on siihen mielestäni yksi vaikuttavimpia tapoja.

​​​​​​​Hyvä työn sisältö on Pron jäsenille työllistymisen, työyhteisössä oikeudenmukaisen aseman ja palkkauksen ohella eniten työelämän kokonaistyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Tämä selviää Pron jäsenten työmarkkinatutkimuksesta.

Harrastustoiminta antaa arvokasta osaamista myös työelämään. Kirjaa tämä osaaminen ylös ja ylläty, mitä kaikkea osaatkaan.

Sähkön hinnan nousu tuntuu jo nyt monen kukkarossa. Vaihtoehdot hinnan hillitsemiseksi ovat kinkkisiä. Pron sopimuspäällikkö Petteri Hyttinen kannustaa kaikkia energiansäästötalkoisiin.

Hallitus jätti palkka-avoimuuden uudistamisen hyllylle. Tämä on isku palkkojen oikeudenmukaisuudelle. Jos palkkaus on oikeudenmukaista, miksi se ei voi olla myös avointa?

Uskalletaanko sinun työpaikallasi avoimesti kertoa erilaisuudesta? ”Puolisoni on nainen.” ”Minulla on liikuntavamma.” ”Olen biseksuaali.” ”Olen uskonnoltani islaminuskoinen.” Jos kerrotaan, onko vastaanotto kuulijoilta hyväksyvä?