Teetimme viestintämme monimuotoisuusauditoinnin, jossa tarkasteltiin, kuka Pron viestinnässä pääsee ääneen, vastaako kuvasto jäsenistön monimuotoisuutta ja kuinka saavutettavaa ja ymmärrettävää viestintä on. Tarkastelussa olivat verkkosivut, ProStoori-artikkelit sekä Pron Instagram- ja Facebook-sisällöt viimeiseltä puolelta vuodelta. Havaintoja verrattiin Pron jäsenistöön.
Monimuotoisuuden perusasiat ovat kunnossa. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus näkyvät sisällöissämme, eri kanavia käytetään eri tavoin ja esimerkiksi kampanjat ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat tuoneet viestintään moniäänisyyttä. Myös saavutettavuuden perusrakenne on hyvällä tasolla. Naisten osuus vastaa jäsenistöä, ja etninen monimuotoisuus näkyy luontevasti verkkosivuilla.
Jäsenet esiin
Tärkein kehityskohde liittyi siihen, kuka puhuu. Pron viestinnässä puhuvat usein liitto, asiantuntijat ja johdon väki. Jäsen harvemmin itse puhuu omalla nimellään ja kasvoillaan. Myös luottamushenkilöt näkyvät enemmän palveluna kuin ihmisinä.
Liiton viestinnässä jäsenten ei pitäisi olla sivuroolissa. Meidän tehtävämme on tehdä näkyväksi heidän työnsä, kokemuksensa ja näkemyksensä. Eikä vain silloin, kun teemme nimenomaan jäsentarinan.
Kenen työympäristöä näytämme?
Toinen havainto liittyy kuviin. Pron jäsenistöstä 48 prosenttia on yli 50-vuotiaita, mutta kuvastossamme näkyy kuitenkin pääasiassa arviolta 20–40-vuotiaita. Jäsenistämme 33 prosenttia työskentelee teollisuudessa ja 23 prosenttia palvelualoilla, mutta viestintämme kuvissa työ näyttäytyy pitkälti toimistotyönä.
Vaikka näille on luonnollisia selityksiä, toimii se hyvänä muistutuksena siitä, kuinka voimakkaasti kuvat määrittelevät mielikuvaa organisaatiosta. Kun kerromme olevamme ammattien liitto ja Suomi pienoiskoossa, sen pitäisi näkyä vahvemmin myös käyttämissämme kuvastossa. Emme ole vaarassa kellahtaa tokenismin puolelle, vaikka näyttäisimme mahdollisimman monenlaisia ihmisryhmiä.
Selkeä kieli on myös yhdenvertaisuusteko
Monimuotoisuus ei myöskään ole vain kuvakysymys – myös sanat ratkaisevat, kuka pääsee mukaan. Pitkät yhdyssanat, liiton oma terminologia, kielikuvat ja kulttuurisidonnaiset sanonnat voivat tehdä sisällöistä vaikeasti ymmärrettäviä etenkin ihmiselle, jonka ensimmäinen kieli ei ole suomi.
On toki hyvä muistaa, että vaikka tekisimme kaikkemme monimuotoisen viestinnän eteen, mainonnassa olemme algoritmien armoilla. Metan mainosalustan automaattinen budjetointi tutkitusti ohjaa enemmän rahaa mainoskuviin, joissa näkyy vaaleampaa ihoa. Suomalaisen työväestön monikulttuuristuessa tätä vastaan on syytä taistella tietoisesti.
Monimuotoisen viestinnän pitäisi lopulta olla niin arkista, ettei sitä tarvitse erikseen alleviivata. Itselleni tärkein kysymys kiteytyy tähän: kutsummeko mukaan vai etäännytämmekö?
Joukkovoima näkyy viestinnässä silloin, kun mahdollisimman moni nykyinen ja tuleva jäsen voi tunnistaa joukosta itsensä.
Kirjoittaja on Pron viestintäjohtaja.
Brittitutkimus
