Tiivistelmä
- Kehitysyhteistyön leikkaukset heikentävät työntekijöiden oikeuksia, järjestäytymisvapautta ja mahdollisuuksia ihmisarvoiseen työhön etenkin kehittyvissä maissa.
- USAIDin ja ILABin ohjelmien lakkautukset Yhdysvalloissa ovat merkittävästi vähentäneet tukea lapsi- ja pakkotyön torjuntaan sekä työelämän ehtojen valvontaan.
- Kansainvälistä solidaarisuutta ja tukea työelämän oikeuksille tarvitaan nyt aiempaa enemmän, jotta voidaan ylläpitää sosiaalista vakautta ja ehkäistä konflikteja.
Suomessa kehitysrahoituksen ja kehitysyhteistyön leikkauksista on keskusteltu kiivaasti. Niitä on perusteltu muun muassa sillä, että Suomen rahoitus on maailman mittakaavassa vähäistä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kansainvälinen kehitys, jonka keskellä leikkauksia tehdään.
Viime vuonna Yhdysvallat lakkautti kehitysyhteistyövirastonsa USAIDin. Sen 7 510 rahoitussopimuksesta lopetettiin 6 780 eli yli 90 prosenttia. Myös Yhdysvaltain työministeriön ILABin kansainvälisiä avustusohjelmia keskeytettiin laajasti.
Leikkaukset heikentävät työntekijöiden oikeuksia
USAIDin ja ILABin ohjelmilla on torjuttu lapsi- ja pakkotyötä, valvottu kauppasopimusten työelämäehtoja ja ehkäisty yrityksiä hyötymästä heikoista työoloista.
Leikkaukset heikentävät kehittyvien maiden työntekijöiden neuvotteluvoimaa, järjestäytymisvapautta ja työelämän oikeuksien toteutumista. Vaikutukset osuvat erityisen raskaasti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin.
Leikkaukset ovat herättäneet tyrmistystä ammattiliittojen maailmanjärjestöissä ja kansalaisjärjestöissä. Humanitaaristen seurausten lisäksi ne uhkaavat kansainvälisiä työelämän pelisääntöjä ja työntekijöiden järjestäytymistä.
Kansainvälistä solidaarisuutta tarvitaan
Työelämän minimistandardien valvonta edellyttää kansainvälisiä ohjelmia ja riittäviä resursseja. Kehityshankkeilla lisätään sosiaalista vakautta ja niillä on myös merkittävä turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Oikeudenmukaisissa ja vakaissa yhteiskunnissa, joissa ihmisillä on mahdollisuus kunnolliseen toimeentuloon ja ihmisarvoiseen työhön, on vähemmän konflikteja ja tilaa ääriliikkeille.
On myös oman etumme mukaista tukea työelämän oikeuksien toteutumista globaalissa etelässä. Kehittyvien maiden työntekijöitä ja heitä edustavia ammattiliittoja ei saa jättää yksin.
Kirjoittaja on Pron kansainvälisten asioiden asiantuntija.