Perhevapaat

Raskaana olevalla vanhemmalla on oikeus 40 arkipäivän pituiseen raskausvapaaseen. Arkipäiviä ovat maanantai–lauantai, lukuun ottamatta arkipyhiä. Raskausvapaan voi aloittaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Jos työntekijä ja työnantaja niin sopivat, raskausvapaan voi aloittaa myöhemminkin, mutta kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Raskausvapaan ajalta Kela maksaa raskausrahaa. 

Jos työnantaja maksaa raskausvapaan ajalta palkkaa, raskausraha maksetaan työnantajalle.

Vanhempainvapaaseen on oikeus ensisijaisesti lapsen vanhemmalla ja/tai huoltajalla. Vanhempi voi olla lapsen biologinen tai adoptiovanhempi.

Vanhempainvapaaseen on oikeus yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää vanhempainvapaata. Jos toista vanhempaa ei ole, ainoalla vanhemmalla on oikeus pitää 320 arkipäivää vanhempainvapaata.

Vanhempainvapaata voi pitää joustavasti siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus rajoittaa vanhempainvapaajaksojen lukumäärää ja kestoa siten, että työntekijä voi pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän eli kahden viikon pituisia. Työnantajan suostumuksella vanhempainvapaata voi pitää edellä mainittua useammassa tai lyhyemmissä jaksoissa, jopa yksittäisinä päivinä.

Vanhemmat voivat olla raskaus- ja/tai vanhempainvapaalla yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajan, jos he itse hoitavat lasta ja

• toinen on raskausvapaalla ja toinen on vanhempainvapaalla tai
• molemmat ovat vanhempainvapaalla tai
• toinen on vanhempainvapaalla ja toinen osittaisella vanhempainvapaalla.

Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan samalla kertaa useampia, vanhempainvapaata saa lisää 84 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti. Monikkoperheen vanhemmat voivat saada etuutta samalta ajalta pidempään sekä luovuttaa enemmän päiviä omasta kiintiöstään.   

Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa. Jos työnantaja maksaa vanhempainvapaan ajalta palkkaa, vanhempainraha maksetaan työnantajalle.
 

Vanhempainvapaan luovuttaminen

Vanhempi voi luovuttaa 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiöstään enintään 63 arkipäivää toiselle lasta hoitavalle henkilölle. Tällainen henkilö voi olla

• lapsen toinen vanhempi tai 
• lapsen muu huoltaja tai 
• vanhempainvapaata luovuttavan vanhemman puoliso tai 
• toisen vanhemman puoliso.

Puolisolla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Vanhempainvapaapäiviä voi luovuttaa myös useammalle yllä olevassa listassa mainitulle henkilölle, yhteensä kuitenkin enintään 63 arkipäivää.

Osittainen vanhempainvapaa

Vanhempainvapaata voi pitää myös osa-aikaisena, jolloin vanhempainraha maksetaan osittaisena (50 % täydestä vanhempainrahasta). Osittainen vanhempainraha kuluttaa 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiöstä vain puolikkaan päivän.

Osittaisella vanhempainvapaalla päivittäinen työaika saa olla enintään viisi tuntia. Jos päivittäinen työaika on yli viisi tuntia, työntekijällä ei ole oikeutta osittaiseen eikä täyteen vanhempainrahaan. Jos osa-aikatyö toteutetaan vähentämällä työpäivien määrää viikossa tai kuukaudessa, muilta kuin työpäiviltä maksetaan täysi vanhempainraha.

Osittaiselle vanhempainvapaalle jääminen edellyttää sopimista työnantajan kanssa. Työnantajalla on laissa säädetty velvollisuus pyrkiä käytettävissään olevin keinoin mahdollistamaan osittainen vanhempainvapaa. Jos työnantaja kieltäytyy sopimasta asiasta, sen on perusteltava kieltäytymisensä kirjallisesti.

Hoitovapaalla tarkoitetaan työntekijän oikeutta jäädä lapsen hoidon vuoksi kokonaan pois töistä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voivat käyttää lapsen molemmat vanhemmat, eivät kuitenkaan samanaikaisesti.

Työntekijä voi jäädä hoitamaan omaa biologista ja ottolastaan sekä muuta hänen kanssaan vakituisesti samassa taloudessa asuvaa lasta, kuten avio- tai avopuolison lasta tai perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

Kumpikin vanhemmista voi halutessaan pitää kaksi, vähintään kuukauden kestävää hoitovapaajaksoa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin keskinäisellä sopimuksella sopia hoitovapaajaksoista toisinkin.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa hoitovapaan aikana, mutta hoitovapaan ajalta Kela voi maksaa kotihoidontukea. Lisäksi jotkut kunnat tukevat lapsen kotihoitoa ja yksityisesti tapahtuvaa hoitoa erisuuruisin kuntalisin.

Osittaisella hoitovapaalla työntekijän vuorokautista tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty. Se edellyttää työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta. Osittaisen hoitovapaan ajalta voi saada joustavaa hoitorahaa, jos lapsi on alle 3-vuotias. Peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvän lapsen vanhempi voi saada osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa. Osittaiseen hoitovapaaseen on oikeus työntekijällä, joka on ollut yhdessä tai useammassa jaksossa saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Työsopimuslain mukaan sinulla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, jos alle 10-vuotias lapsesi tai taloudessasi vakituisesti asuva muu alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Tilapäisen hoitovapaan enimmäispituus on neljä työpäivää. Se on tarkoitettu hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Molemmat vanhemmat saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtä aikaa.

Sinulla on myös oikeus tilapäiseen työstä poissaoloon, jos läsnäolosi on välttämätöntä perhettäsi kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan perhesyyn vuoksi. Ilmoita työnantajalle poissaolostasi ja sen syystä mahdollisimman pian. Työnantajan pyynnöstä sinun on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

Useimmissa työehtosopimuksissa on määräykset lyhyestä tilapäisestä lomasta. Lyhyt tilapäinen loma tarkoittaa palkallista työstä poissaoloa. Se tulee kyseeseen jos perheesi piirissä sattuu äkillinen sairaustapaus tai lähiomaisesi kuolee. Lyhyt tilapäinen loma on tarkoitettu poikkeuksellisen hoidon järjestämistä varten. Lyhyen tilapäisen loman kattavuus tulee varmistaa omasta työehtosopimuksesta. Jos lyhyen tilapäisen loman antamisesta tai sen pituudesta tulee erimielisyyttä, kannattaa kääntyä työpaikan luottamusmiehen tai alaa hoitavan asiamiehen puoleen

Voit jäädä määräajaksi pois työstä erityisen hoidon tarpeessa olevan perheenjäsenesi tai muun sinulle läheisen henkilön hoitamiseksi. Järjestely perustuu sinun ja työnantajan väliseen sopimukseen, jossa määritellään poissaolon kesto. Sinulla ei ole ehdotonta oikeutta saada tätä vapaata, mutta työnantajan on käytettävissään olevin keinoin pyrittävä se järjestämään. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa poissaolosi  ajalta. 

Perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi annetun vapaan jälkeen sinulla on oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhösi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa työsuhteen taloudellis-tuotannollisista syistä vapaasi aikana.

Perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi annetun vapaan ennenaikaisesta päättämisestä on sovittava. Jos et pääse asiasta yhteisymmärrykseen työnantajasi kanssa, on sinulla oikeus keskeyttää vapaasi perustellusta syystä ilmoittamalla siitä työnantajalle vähintään kuukautta ennen töihin paluuta

Työntekijällä on oikeus pitää omaishoitovapaata enintään viisi työpäivää kalenterivuodessa. Omaishoitovapaan edellytyksenä on, että

• työntekijän omainen tai muu samassa taloudessa asuva läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa sellaisen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi, joka on alentanut huomattavasti omaisen tai läheisen toimintakykyä ja edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea taikka
• työntekijä osallistuu edellä mainitun henkilön saattohoitoon. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Samassa taloudessa asuvalla läheisellä tarkoitetaan esimerkiksi puolison lasta.

Omaishoitovapaata voi halutessaan pitää useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä tai se voidaan sopia pidettäväksi osapäivinä. Työnantajalla ei ole omaishoitovapaan ajalta palkanmaksuvelvollisuutta eikä Kela maksa sen ajalta päivärahaa.

Oikeus omaishoitovapaaseen tuli voimaan työsopimuslain muutoksella 1.8.2022 alkaen. Jo aiemmin työsopimuslaissa ollut säännös poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on edelleen voimassa.

Sinulla on työsopimuslain perusteella oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin, kokoaikaiseen ja tilapäiseen hoitovapaaseen sekä työstä poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Osittainen vanhempainvapaa ja osittainen hoitovapaa edellyttävät sopimusta työnantajasi kanssa.

Perhevapaiden myöntämisen perusteena on lapsen hoitaminen. Ainoastaan pakottavasta perhesyystä johtuva poissaolo-oikeus poikkeaa tästä pääsäännöstä.

Vanhemmat voivat joustavasti jakaa perhevapaita keskenään. Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Työntekijä voi jäädä hoitamaan omaa biologista tai adoptiolasta sekä muuta hänen kanssaan vakituisesti samassa taloudessa asuvaa lasta, kuten avio- tai avopuolison lasta tai perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

Perhevapaiden aikana vanhemmalle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Päiväraha lasketaan vapaita käyttävän vanhemman työtuloista, jotka todetaan ensisijaisesti verotuksessa vahvistettujen tulojen perusteella. .Lisätietoja päivärahoista ja eri tukimuodoista saa Kelan toimistosta ja Kelan verkkosivuilta. 

Äitiys-, isyys-, ja vanhempain- sekä hoitovapaan käyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen kunkin vapaajakson aiottua alkamista. Enintään 12 arkipäivää jatkuvista vapaista ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Myös ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoittamisessa on, mikäli mahdollista, noudatettava em. ilmoitusaikoja.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolisosi työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, sinulla on oikeus jäädä vanhempainvapaalle yhden kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Tästä ei kuitenkaan saa aiheutua työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Jos työnantajasi katsoo, että kuukauden ilmoitusaika on liian lyhyt, hänen on annettava sinulle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Perhevapaiden aikana on voimassa erityinen irtisanomissuoja. Työsopimuslain mukaan sinua ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että käytät oikeuttasi perhevapaisiin. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi näyttää irtisanomiselle muuta perustetta. 

Ollessasi perhevapaalla sinut voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.  Tällöinkään pelkkä suunnitelma toiminnan lopettamisesta ei riitä irtisanomisperusteeksi, vaan yrityksen toiminnan ja irtisanotun työntekijän työsuhteen tulee päättyä samanaikaisesti.

Perhevapaan päätyttyä olet normaalin työsuhdeturvan piirissä. Irtisanomisaika alkaa kulua aikaisintaan sinä päivänä, kun työntekijä palaa perhevapaalta töihin.

Vuosilomalain mukaan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa. Hoitovapaalta vuosilomaa ei sen sijaan kerry.

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajalle.

Kun olet käyttänyt perhevapaasi, sinulla on oikeus palata aikaisempaan työhösi. Jos tällaista työtä ei enää ole, on sinulle tarjottava muuta aikaisempaa vastaavaa työtä. Jos mitään työtä ei ole tarjolla, sovelletaan työnantajan oikeuteen irtisanoa tai lomauttaa työntekijä työsopimuslain yleisiä työsopimuksen irtisanomista tai lomauttamista koskevia säännöksiä.