Miten työsuhteen ehdot määräytyvät?
Työsuhteen ehtoja määrittelevät yritys- tai työpaikkakohtaiset paikalliset sopimukset, alakohtainen työ- tai virkaehtosopimus ja työlainsäädäntö. Työlainsäädäntöön kuuluvat mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työehtosopimuslaki, vuorotteluvapaalaki, opintovapaalaki, palkkaturvalaki sekä henkilöstön osallistumisjärjestelmiä eli yhteistoimintaa yrityksissä, hallintoedustusta ja henkilöstörahastoa koskeva lainsäädäntö.
Työssä noudatetaan myös työpaikan työsääntöjä, vakiintuneita käytäntöjä ja työnantajan määräyksiä.
Erilaisia työsuhteita
Jos työsopimuksessasi lukee toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, se tarkoittaa, että sinulla on vakituinen työ eli vakkariduuni. Työsopimus solmitaan joko vakituiseksi eli toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Pääsääntö on, että työtä tehdään vakituisessa eli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy usein vain irtisanomisen ja vain harvoin työsuhteen purkamisen kautta. Työsopimusta ei voi irtisanoa tai purkaa ilman laissa hyväksyttyä syytä.
Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä vain, jos siihen on perusteltu syy kuten esimerkiksi toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus. Määräaikaisessa työsopimuksessa on mainittava määräaikaisuuden syy ja työsuhteen kesto. Työsopimuslain pääsääntö on, että työtä tehdään pysyvässä työsuhteessa.
Jos työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan loppumista. Työntekijä ei myöskään voi irtisanoutua ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä. Asiasta voidaan kuitenkin yleensä sopia työntekijän ja työnantajan kesken. Jos työsopimuksessa on sovittu erikseen koeajasta, voi sopimuksen koeajalla purkaa huolimatta määräajasta.
Osa-aikatyö on kokopäivätyötä lyhyempi työaikamuoto. Osa-aikaisten työntekijöiden edut eivät saa olla heikommat kuin kokoaikaisten. Edut voidaan kuitenkin suhteuttaa työajan mukaan. Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä on tarjottava ensisijaisesti kokoaikatyöhön pyrkivälle osa-aikaiselle.
Myös osa-aikatyötä tekevä voi työttömyyskassan jäsenenä kerryttää ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa. Työttömäksi jäätyään hän saa ansiosidonnaista päivärahaa, jos jäsenyysaikanaan on täyttänyt työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta.
Jos teet vuokratyötä, sovelletaan sinuun lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin työsuhteisiin. Lain mukaan vuokratyöntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti muihin työntekijöihin nähden. Silti vuokratyötä vaivaa usein sekä työnantajien että työntekijöiden huono tietämys työelämän vastuista ja normeista.
Vuokratyöntekijänä olet kirjoittanut työsopimuksen vuokratyötä välittävän yrityksen kanssa, joka myös on työnantajasi. Vuokratyöyritys maksaa myös palkkasi ja hoitaa kaikki muutkin työnantajalle kuuluvat velvoitteet. Muista tehdä työsopimuksesi aina kirjallisesti. Työsi teet kuitenkin käyttäjäyrityksessä, joka ostaa työpanoksesi vuokratyöyritykseltä. Käyttäjäyritys ohjaa, perehdyttää ja opastaa sinua työssäsi.
Työehtosopimuksissa on tietyillä aloilla sovittu, milloin vuokratyötä tai ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää. Myös tilaajavastuulaki asettaa käyttäjäyritykselle tiettyjä velvoitteita.
Yksittäisissä ongelmissa kannattaa kysyä neuvoa joko oman yrityksen tai vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta tai omasta ammattiliitosta.
Työsopimusta, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, kutsutaan työsopimuslaissa vaihtelevan työajan sopimukseksi. Vaihtelevan työajan sopimuksia ovat myös työaikajärjestelyt, joissa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa (ns. extraajat eli tarvittaessa työhön kutsuttavat työntekijät).
Vaihtelevan työajan sopimuksia saa käyttää vain silloin, kun työnantajan työvoiman tarve aidosti vaihtelee. Työsopimukseen kirjattava vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista tarvetta. Neuvottelut on käytävä kohtuullisessa ajassa ja työntekijällä on oikeus käyttää neuvottelussa avustajaa.
Työsuhteen alkaessa työnantajan pitää antaa työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Nämä tiedot voivat olla työsopimuksessa, tai erillisessä selvityksessä.
Myös vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevällä on oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkkaan. Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijälle tulee varata tilaisuus ilmoittaa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan, jos työnantajalla on tarjota työtä sopimuksen mukaista vähimmäistyöaikaa enemmän. Enää ei nollasopimuslaisenkaan siten tarvitse suostua rajattomaan lisätyöhön.
Työ- tai virkasuhteisiin liittyvissä kysymyksissä ota ensin yhteyttä oman työpaikkasi luottamusmieheen. Löydät luottamusmiehesi yhteystiedot puhelimesi Ammattiliitto Pro -sovelluksesta tai kirjautumalla Proplus-jäsensivustoon.
Jos tarvitset vastauksen nopeasti, ota yhteyttä työelämäneuvontaamme. Monimutkaisemmissa tai enemmän selvittelyä vaativissa asioissa oman alasi asiantuntija auttaa.
- Työsopimus, työaika ja työmatka
- Koeaika, kilpailukielto ja työharjoittelu
- Lomautus, muutosneuvottelut ja työsuhteen päättyminen
Työsopimus
Työsopimuksessa sovitaan työsuhteen ja työn tekemisen ehdoista. Se määrittää muun muassa maksettavan palkan, työajan ja pääasialliset työtehtävät. Työsopimuksen voi joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena.
Työaika
Työaika tarkoittaa työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka olet velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Pääosin työaikaa koskevat määräykset ja säännökset löytyvät oman alasi työehtosopimuksesta ja työaikalaista.
Työmatka
Työmatkalla tarkoitetaan tavallisesti matkaa, jonka toimihenkilö tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityisellä työntekemispaikalla. Työnantajan velvollisuus korvata työmatkasta aiheutuvat kustannukset ja maksaa päivärahaa perustuvat yleensä työehtosopimusten määräyksiin.
Koeaika
Koeaika on työn teon aloittamisesta alkavaa erikseen sovittua määräaikaa, jonka kuluessa työnantajalla on mahdollisuus selvittää ammattitaitoasi sekä soveltuvuuttasi tehtävään ja työyhteisöön. Sinä voit puolestaan selvittää, vastaavatko työ ja työolosuhteet sitä käsitystä, jonka sait työsopimusta tehdessäsi.
Kilpailukielto
Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työsopimuksella tai muutoin erikseen sovittua rajoitetta työsuhteen päättymisen jälkeen olla kilpailematta työnantajansa kanssa samalla toimialalla. Se voidaan tehdä vain ja ainoastaan erityisen painavasta syystä.
Työharjoittelu
Työharjoittelussa pääset soveltamaan koulussa oppimaasi teoriaa työelämässä ja verkostoitumaan tulevan alasi työnantajiin jo opiskellessa. Työharjoittelusta tulee maksaa palkka. Erityisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kannattaa tehdä harjoittelusta työsopimus.
Lomautus
Lomautus tarkoittaa työnantajan yksipuolista päätöstä keskeyttää väliaikaisesti palkanmaksu ja työnteko työsuhteen kuitenkin jatkuessa. Se voidaan toteuttaa lyhentämällä päivittäistä tai viikottaista työaikaa tai lomauttamalla henkilö kokonaa. Lomautus voi kestää joko tietyn ennalta sovitun ajanjakson tai se voi jatkua toistaiseksi.
Muutosneuvottelut ja yhteistoiminta
Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä menettelyä, jossa käsitellään työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Ennen kuin työnantaja päättää muutosneuvotteluita edellyttävistä asioista, hänen on neuvoteltava niistä työntekijöiden kanssa. Joissakin asioissa riittää kuitenkin pelkkä tiedottaminen työntekijöille.
Työsuhteen päättyminen ja työttömyys
Työsuhde voi päättyä määräajan päättymiseen, irtisanomiseen, purkamiseen tai erityistilanteessa siihen, että työsuhdetta pidetään purkautuneena. Sekä työntekijä että työnantaja voivat päättää työsuhteen, kun päättämiseen on lain mukaiset perusteet.
Oletko yli 55-vuotias? Lue lisää muutosturvasta ja sen erityisehdoista.
Liikkeen luovutus
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samankaltaisena. Sen yhteydessä työntekijät siirtyvät niin sanottuina vanhoina työntekijöinä entisin työsuhteen ehdoin uuden työnantajan palvelukseen.
Töihin ulkomaille?
Lähetetyn ja oma-aloitteisesti ulkomaille töihin lähtevän työntekijän työehdot eroavat toisistaan. Ennen ulkomaantyötä on hyvä selvittää kotikunnan verotoimistosta kohdemaan verokohtelu sekä varmistaa työttömyysturvan säilyminen. Huomioi nämä asiat.
Palkansaajasta yrittäjäksi?
Tarjoamme palveluita myös yrittäjille. ProSoolo on yksinyrittäjille, toiminimellä työskenteleville ja ammatinharjoittajille tarkoitettu palvelu, joka turvaa arkea ja tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Huomioi nämä asiat, kun siirryt palkansaajasta yrittäjäksi.
Siirrytkö eläkkeelle?
Kun siirryt pysyvälle eläkkeelle, jäsenyytesi liitossa ja omassa yhdistyksessäsi päättyy. Pysyvä eläke aiheuttaa muutoksia myös jäseneduissasi. Pysyvä eläke on vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, yksilöllinen varhaiseläke tai toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke.