Löydä alasi työehtosopimus (TES) tai virkaehtosopimus (VES)

Työehtosopimus on työnantajaliiton  ja  työntekijäliiton neuvottelema sopimus, joka määrittää työsuhteen vähimmäisehdot, esimerkiksi palkan ja lomien määrän. Henkilökohtaiseen työsopimukseen voi sopia tessiä huonommista ehdoista vain, jos tessissä on nimenomaisesti näin sovittu.  Minimiehtoja paremman työsopimuksen voi tietysti aina neuvotella.

Työehtosopimuksessa on neuvoteltu myös työajoista ja ylityökorvauksista. Pron työehtosopimuksissa tärkeitä kokonaisuuksia ovat muun muassa vuorolisät, matka-ajan palkka ja sairausajan palkka sekä äitiysvapaan palkka, lomarahat ja päivystyskorvaukset. Eniten työehtosopimuksista löytyy työaikaa koskevia määräyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi työajan tasaamisjärjestelmät vuorotyössä, vuorotyökorvaukset ja viikon vapaapäivät.

Neuvottelemme työehtosopimuksista edustamiemme alojen työnantajaliittojen kanssa. Saamme työehtosopimusten tavoitteet  suoraan jäseniltämme. Osaa toiveista voi edistää työpaikoilla luottamusmiehen avulla, osa on muutosehdotuksia tuleviin työehtosopimuksiin.

Pron hallitus nimeää neuvottelukuntien jäsenet neljäksi vuodeksi edustamaan tasapuolisesti isoja ja pieniä yrityksiä sekä eri maakuntia ja sukupuolia. Alakohtaisia neuvottelukuntia on yhtä monta kuin Pron neuvottelemia sopimuksiakin. Neuvottelukunnat koostuvat alalla työskentelevistä aktiivisista prolaisista. Neuvottelukunnat ja isoimpien alojen luottamusmieskokoukset käsittelevät jäsenten esittämiä toiveita. Liiton yhteiset tavoitteet syntyvät, kun Pron hallitus nostaa neuvottelukuntien työstämistä tavoitteista esille yhteensä viisi–kuusi tärkeintä.

Vaikka Suomen lainsäädännössä on kirjauksia työehdoista, tessit takaavat palkansaajalle pelkkää lakia kattavamman turvan ja paremmat edut. Esimerkiksi palkasta sovittaessa alan yleissitova työehtosopimus on hyvä perälauta. Työnantaja ei voi maksaa pienempää palkkaa kuin tessissä on sovittu.

Laissa ei ole minimipalkkaa. Samoin monia palkan lisiä ja lomarahoja ei lainsäädäntö tunne. Jos palkkaus on vain lain varassa, työnantaja päättää, millaista palkkaa on valmis maksamaan. Työehtosopimukset takaavat myös palkanmaksun pidemmän sairausloman ajaksi kuin laki. Äitiysloman ajalle tes takaa kolmen kuukauden palkan, mutta laki ei palkanmaksuun velvoita. Työmatkojen aikaisia päivärahojakaan laki ei tessin tapaan tunne. 

Omassa työsopimuksessasi on tieto, mitä työehtosopimusta työssäsi noudatetaan. Tämä kannattaa tarkistaa aina, kun aloitat uudessa työssä.

Työehtosopimus määräytyy usein ennemmin alasi kuin työtehtäviesi mukaan. Esimerkiksi markkinointiassistentteja ja asiantuntijoita työskentelee kaikilla Pron aloilla. Vähimmäispalkka, työajat ja muut työsuhteen ehdot riippuvat siitä, minkä alan yrityksessä assistentti, asiantuntija tai esimies työskentelee.

Tarkempaa tietoa alasi työehtosopimuksesta saat luottamusmieheltä tai Ammattiliitto Pron työsuhdeneuvonnasta. 

Valtion virka- ja työehtosopimusten sopijapuolina ovat Valtion työmarkkinalaitos sekä valtion pääsopijajärjestöt eli oma liittosi Ammattiliitto Pro (STTK), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (SAK) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO (AKAVA). Sopimuksia ovat keskustason sopimukset ja tarkentavat virastokohtaiset sopimukset, joita sovelletaan valtion virastoissa ja laitoksissa.

Keskustason sopimuksia ovat mm. valtion yleinen virka- ja työehtosopimus, työaikasopimus, vuosilomasopimus ja sopimus matkakustannusten korvaamisesta. Virastokohtaisia sopimuksia ovat hallinnonala- tai virastokohtaiset tarkentavat virka- ja työehtosopimukset. Näissä sopimuksissa sovitaan yksityiskohtaisemmin esim. virastoissa noudatettavista palkkausjärjestelmistä, luottamusmiehistä ja heidän palkkioistaan sekä työaika-asioista.

Virastokohtaisia sopimuksia neuvoteltaessa henkilöstön edustajana on pääsääntöisesti joko pääluottamusmies, luottamusmies tai Pron sopimusalavastaava. Pron edunvalvonta vastaa valtion keskustason neuvottelutoiminnasta sekä koordinoi ja tukee virastotason neuvottelu- ja sopimustoimintaa.

Virkasuhteen suurin ero työsuhteeseen on julkisen vallan käyttö. Tehtävissä, joissa käytetään julkista valtaa, tulee olla virkasuhteinen henkilöstö. Virkasuhteiset henkilöt tekevät virassaan esimerkiksi yksittäisiä kansalaisia koskevia päätöksiä.

Virkasuhteeseen liittyy virkavastuu, jolla kontrolloidaan julkisen vallan käyttäjiä.Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Jos hän jättää tehtävänsä tekemättä, häntä voidaan jopa syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Työsuhteesta sovitaan aina kahden välisellä sopimuksella. Virkasuhde ei synny työsopimuksen tavoin sopimalla, vaan virkamies nimitetään virkaan viranomaisen yksipuolisella päätöksellä. 

Pääsääntöisesti virkaan haetaan julkisella haulla. Työsuhde on puolestaan kahdenvälinen sopimussuhde, eikä laki velvoita työnantajaa laittamaan työpaikkaa julkiseen hakuun. Hakuprosessit eivät juuri eroa toisistaan.

Uusista työsuhteista päätetään työnantajan taloudellisen tilanteen mukaan, kun taas virat perustetaan viraston budjetin puitteissa.

Perälaudalla tarkoitetaan työehtosopimukseen kirjattua ehtoa, jonka mukaan kaikki työpaikan työntekijät saavat yleiskorotuksen, mikäli paikallinen sopiminen ei onnistu. Perälauta turvaa toisin sanoen sen, että työntekijät saavat ansaitsemansa korotuksen myös tilanteissa, joissa rahojen jakamisesta ei päästä muutoin sopuun.