Keskustelu työajan lyhentämisestä pulpahti Suomessa käyntiin huhtikuussa. Euroopassa aktiivista keskustelua ja erilaisia kokeiluja on tehty jo muutaman vuoden. Islannissa 86 % työntekijöistä voi valita nelipäiväisen työviikon ja Ruotsissa ammattiliittojen keskusjärjestö LO nosti teeman tärkeimmäksi tavoitteekseen 2027 sopimuskierrokselle.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli HS:n 60-vuotishaastattelussa työajan lyhentämistä pitkän aikavälin kehityksellä, teknologian edistymisellä sekä tarpeella tarjota suomalaisille näkymiä paremmasta työelämästä.
Kaksi viikkoa myöhemmin HS:n haastattelema, EK:sta eläköitynyt Kari Häkämies torjui työajan lyhentämisen ja katsoi, että suomalaisten tulisi tehdä enemmän töitä, sillä Suomi ei hänen mukaansa pärjää työaikavertailussa kilpailijamaille. HS:n mukaan työajan pidentäminen on nousemassa EK:n eduskuntavaalitavoitteeksi.
Hesari jatkoi aiheen tarkastelua HS Visio -jutussa vertailemalla työaikaa ja lomia eri Euroopan maissa.
Suomessa työaika ei ole kilpailijamaihin verrattuna lyhyempi, vaan paikoin jopa pidempi
Työaikojen tarkka vertailu on vaikeaa, koska järjestelmät poikkeavat toisistaan. Viikko- ja vuosityöajan osalta yleiskuva on kuitenkin se, että Suomi on suunnilleen samalla tasolla muiden Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan maiden kanssa sekä euromaiden keskiarvossa, todetaan HS:n jutussa.
Eurostatin säännöllistä viikkotyöaikaa mittaavien tilastojen mukaan lyhyintä työaikaa tehdään Hollannissa, keskimäärin 32,1 tuntia viikossa. Lukuun vaikuttaa kuitenkin merkittävästi se, että 40–50 prosenttia työvoimasta tekee osa-aikatyötä. HS:n mukaan Suomessa säännöllinen viikkotyöaika on 36,0 tuntia, mikä on korkein Pohjoismaissa.
OECD puolestaan tilastoi vuoden aikana tehdyt keskimääräiset työtunnit. Pienimmät keskiarvot ovat Saksassa ja Tanskassa, alle 1400 tuntia vuodessa. Muissa Pohjoismaissa tuntimäärä jää alle 1500:n. Suomessa se on OECD:n mukaan 1509 tuntia vuodessa, mikä on korkein Pohjoismaista.
Miksi työaikaa kannattaa lyhentää
Työurat pitenevät, ja jo vuonna 1992 syntyneillä tavoite-eläkeikä on 70 vuotta. Elinikäinen työaika kasvaa siis arviolta kymmenkunta prosenttia niillä, joilla töitä on. Työaikaa lyhentämällä työtä voidaan jakaa useammalle.
Tulevaisuudessa työ muuttuu monilla aloilla yhä kognitiivisesti kuormittavammaksi, kun digitalisaatio ja tekoäly hoitavat yhä suuremman osan rutiinitehtävistä. Samalla tuottavuus paranee.
On syytä pohtia, palveleeko talouskasvu ihmistä vai päinvastoin. Hyvinvointia voidaan lisätä myös tarjoamalla enemmän aikaa merkityksellisille asioille ja ihmissuhteille työn rinnalla. Työajan lyhentäminen palkkaa alentamatta tukee tätä: tutkimusten mukaan se parantaa työn ja muun elämän tasapainoa, lisää hyvinvointia, vähentää stressiä ja tapaturmia sekä parantaa työn laatua ja tuottavuutta.
Lyhyempi työaika hyödyttää myös työnantajaa
Työnantajat ovat lähtökohtaisesti suhtautuneet työajan lyhentämiseen kriittisesti. Silti monet kokeilut ja niistä tehdyt tutkimukset osoittavat, että työn ja prosessien uudelleenjärjestelyillä voidaan saavuttaa korkeampi tuottavuus ja kasvattaa tuotantoa. Tämä on onnistunut monilla toimialoilla, myös työvoimavaltaisilla.
Lyhyempi työaika vähentää virheitä ja parantaa työn laatua. Samalla poissaolot vähenevät ja työkyky säilyy pidempään. Myös työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen kasvavat, ja yrityksen parempi maine sekä houkuttelevuus tukevat rekrytointeja.
Lyhyempi työaika vahvistaa yhteiskuntaa
Nykyistä lyhyempi työaika palkkaa alentamatta tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä ja uusia mahdollisuuksia. Työajan lyhentämistä hyödynnettiin onnistuneesti Tanskassa 1980-luvulla työttömyyden torjumiseen työn jakamisen keinoin. Samalla on havaittu, että verotulot voivat kasvaa, kun ylityökorvauksia maksetaan asianmukaisesti.
Lyhyempi työaika keventää myös terveydenhuollon kuormitusta sairauspoissaolojen vähentyessä ja työurien pidentyessä. Se voi lisätä osallistumista työelämään esimerkiksi vammaisten ja osatyökykyisten kohdalla. Lisäksi esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tukee ilmastotavoitteita vähentämällä työmatkaliikennettä ja energiankulutusta. Kestävyysnäkökulma onkin keskeinen osa työajan lyhentämisen kokonaisvaikutuksia.
Eikös ruveta kokeilemaan Suomessakin?
Kirjoittaja on eurooppalaista työelämän kehitystä innokkaasti seuraava Pron kehityspäällikkö.
