Viime vuosi kirjautuu Suomen taloushistoriaan surkeana nollakasvun vuotena. Suomi ajautui massatyöttömyyteen, joutui EU:n tarkkailuluokalle ja luottoluokituskin alkoi laskea. Talouden taantuma näkyy suoraan kotitalouksissa: taloudellinen tilanne ja usko tulevaan ovat heikentyneet. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset ja yritysten konkurssit ovat nousseet 1990-luvun laman tasolle. Monet pystyvät kädet ovat vailla työtä.
Talouden ennustajat lupasivat vuodelle 2025 huomattavasti parempaa kehitystä, mutta lama tuli jälleen yllätyksenä. Suurin virhe tehtiin arvioimalla yksityisen kulutuksen kasvu liian suureksi. Kotitaloudet eivät luota hallituksen talouspolitiikkaan, eivätkä siksi kuluta odotetulla tavalla, vaan säästävät epävarman tulevaisuuden varalle.
Tästä huolimatta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esitti, että Suomen talous tulisi pelastaa viiden vuoden palkkamaltilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi kotitalouksien ostovoiman heikentämistä entisestään. Ehdotus herätti laajaa kritiikkiä, ja jopa Helsingin Sanomat asettui pääkirjoituksessaan palkkamaltin sijaan osinkomaltin puolelle. Lehti muistutti, etteivät palkat ole viennin suurin ongelma, vaan investointien puute työn tuottavuuden kasvattamiseen.
Suomalainen ammattiyhdistysliike on yrittänyt herätellä tätä keskustelua jo pitkään. Nokia-huuman jälkeisinä vuosina vientiyritysten voitot ovat valuneet yhä enemmän osinkoihin, ja liian vähän on sijoitettu tuotekehitykseen ja tuottavuuden parantamiseen. Ongelma ei koske ainoastaan Suomea, vaan liian anteliaasta osingonmaksusta on tullut koko Euroopan yrityselämän vitsaus. Eurooppalaiset suuryritykset maksavat tällä hetkellä jopa enemmän osinkoja kuin vastaavat yritykset Yhdysvalloissa tai Aasiassa.
Ylisuuria osinkoja ovat arvostelleet muun muassa OECD ja Pron eurooppalainen kattojärjestö IndustriALL. Vielä muutama vuosi sitten Eurooppa johti tekoälytutkimuksen investoinneissa, mutta nyt amerikkalaiset ja kiinalaiset yritykset ovat ohittaneet Euroopan. Tämä kehitys uhkaa koko eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Jos Eurooppa haluaa palata taloudelliseksi suurvallaksi ja Suomi Euroopan Japaniksi, yritysten voittoja on ohjattava enemmän tuotekehitykseen ja tuottavuuteen. Uusien työpaikkojen luominen, tekoälyn hyödyntäminen ja kansainvälisten menestystarinoiden synty vaativat pitkäjänteisyyttä – ja osinkomalttia vähintään vuosikymmeneksi, ei vain muutamaksi vuodeksi.
Vuorineuvokset, saa suorittaa.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden päällikkö.
