Vahvistetaan työehtosopimisen suojaa ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa koko EU:ssa. Tavoitteena tulee olla työehtosopimusten 80 prosentin kattavuus ja toimivat itsenäiset työmarkkinasuhteet. 

Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta, työmarkkinoiden pelisääntöjen noudattamista, tasapuolista kilpailuasetelmaa ja yksittäisen työntekijän turvaa säätämällä ammattiliitoille ryhmäkanneoikeus.

Kansalliset ja ylikansalliset lakot, mukaan lukien myötätunto-, tuki- ja poliittiset lakot, tulee turvata eurooppalaisella sääntelyllä ja taata oikeus rajat ylittäville solidaarisuustoimille.

Lisätään sosiaalidialogin eli työmarkkinaosapuolten EU-tason vuoropuhelun velvoittavuutta ja sopimusten sitovuutta keskusjärjestö- ja toimialatasoilla.

Täydennetään työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädäntöä turvaamaan työntekijöiden oikeudet muuttuvassa työelämässä, esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

Työsuojelua on kehitettävä kunnianhimoisesti. Parannetaan työn psykososiaalisen kuormituksen hallinnan sääntelyä säätämällä oma erityinen direktiivi koskien psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Lisäksi tapaturmat etätyössä tulee saada samanlaisen korvauksen piiriin kuin työpaikalla tapahtuneet tapaturmat.

EU-lainsäädännössä on parannettava nuorten työntekijöiden sekä yli 55-vuotiaiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi sääntelyyn on sisällytettävä ikääntyviä työntekijöitä koskeva kohtuullisten mukautusten vaatimus.

Varmistetaan työaikoja ja etätyötä koskevan lainsäädännön kehittyminen työntekijöiden suojelemiseksi ja jaksamista edistäväksi. Luodaan vähimmäissäännöt työntekijöiden oikeudelle olla tavoittamattomissa.

Alustatyötä koskevalla direktiivillä on tehokkaasti turvattava alustojen kautta työtä tekevien työolot ja -ehdot sekä oikeussuoja, mukaan lukien algoritmien avoimuus ja työntekijöiden kuulemisoikeudet.

Varmistetaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen, erityisesti henkilöstön edustajien tiedottaminen, kuuleminen ja osallistaminen sekä yksityisyyden suoja kaikessa digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvässä lainsäädännössä.

Vahvistetaan rajat ylittäviä henkilöstön osallistumisjärjestelmiä (muun muassa eurooppalaiset yritysneuvostot eli EWC) parantamalla tiedottamis- ja kuulemismenettelyä ja kokoontumisoikeuksia sekä lisäämällä sanktioita direktiivin noudattamatta jättämisestä.

Turvataan reilut työvoiman liikkuvuuden ehdot sekä estetään maasta toiseen siirtyvän työvoiman hyväksikäyttö ja polkumyynti, muun muassa vahvistamalla Euroopan työviranomaisen (ELA) roolia ja valtuuksia. Oleskeluluvalla työskenteleville on sallittava vähintään 6 kuukauden aika työn vaihtamiseen tai uuden työn etsimiseen.

Turvataan kaikille työntekijöille aito mahdollisuus osaamisen päivittämiseen, uudelleenkouluttautumiseen ja tarvittaessa alan vaihtamiseen esimerkiksi vihreän siirtymän takia lisäämällä työnantajien velvoitteita työllistymiskykyisyyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi jo ennen mahdollisia rakennemuutostilanteita.

Säilytetään sosiaalivakuuttamista ja työeläketurvaa koskeva lainsäädäntö kansallisessa päätäntävallassa.

EU:n on edistettävä jäsenmaidensa kansalaisten hyvinvointia ja työllisyyttä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

EU:n on oltava edelläkävijä ja esimerkki muulle maailmalle vihreässä siirtymässä, joka tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. 

Vihreä siirtymä on toteutettava työllisyys kärjessä ja sen on oltava oikeudenmukainen. Siirtymän on tuettava osaamista sekä huolehdittava muutosturvasta niille, jotka tarvitsevat uudelleenkoulutusta tai työpaikan vaihtoa. Siirtymä muuttaa EU:n teollista rakennetta, mutta se on toteutettava turvaamalla ja lisäämällä kestävää teollisuutta Euroopassa.

EU:n teollisuuspolitiikan tavoitteena tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävien teollisuustyöpaikkojen lisääminen Euroopassa. Tarvitaan ennakoiva eurooppalainen teollisuussuunnitelma vastaamaan globaalin kaupan muutoksiin huomioiden mm. vihreän siirtymän, harvinaisten metallien ja toimitusketjujen haasteet.

Hiilitullit ovat yksi tehokas keino ehkäistä tuotannon siirtyminen vähemmän säänneltyihin talouksiin. 

Valtiontukisääntelyssä on luovuttava korona- ja energiakriisien aikaisesta poikkeustilasta ja palattava valtiontukien minimoimiseen. Euroopan teollisuuden kehittäminen ei voi perustua kansallisiin tukijärjestelmiin, mutta aktiivisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan avulla on mahdollista vaimentaa kriisien ja kaksoissiirtymän aiheuttamia iskuja. 

Digitalisaation ja tekoälyjärjestelmien sääntelyllä tulee luoda oikeudenmukaiset puitteet tulevalle kehitykselle. Kyberturvallisuuden sääntelyn kehittämisessä tulee turvata työntekijöiden oikeusturva sekä huomioida työnantajien velvollisuus ylläpitää työntekijöiden osaamista. 

Euroopan unionin on luotava sitova sääntely yritysten ilmasto- ja ihmisoikeusvastuisiin siten, että se kattaa myös arvo- ja tuotantoketjut. Yritysvastuudirektiivi (CSDD) on oikeansuuntainen, mutta sitä on edelleen kehitettävä mm. laajentamalla sen toimiala myös keskisuuriin yrityksiin ja finanssialalle.

• Euroopan energiamarkkinoille on synnytettävä mekanismi, jossa energiayhtiöiden ansiottomia voittoja verotetaan kussakin jäsenmaassa tehokkaasti. Tarkoitus on varmistaa kuluttajan asema ja mahdollisuus hankkia energia kohtuullisella hinnalla.
• Euroopan energiamarkkinoiden vihreää siirtymää on nopeutettava asetuksin. Energian tuotannon päästöttömyyden on oltava keskeisin kriteeri kaikessa jäsenmaille ohjattavassa tukirahoituksessa huomioiden energiajärjestelmien varastointikyvyn sekä vetytalouden kehittämisen tarpeet. Sähköverkkoja on kehitettävä kansallisista lähtökohdista ja kansallisin varoin.

• Verkkorikollisuuden, taloudellisten huijausten, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimiin tulee panostaa myös EU-tasolla ja niitä koskevan lainsäädännön tulee olla selkeää.
• Euroalueen pankkien nykyiset ongelmat on ratkaistava pikaisesti, jotta voidaan kehittää pankkiunionin yhteistä talletussuojaa.
• Viherpesun torjumiseksi kestävän rahoituksen määritelmiä tulee selventää ja yhdenmukaistaa.
• Yritysvastuudirektiivin (CSDD) soveltamisalaa tulee laajentaa kattamaan finanssialan toimijat.
• Finanssialoja ei tule rasittaa uusilla veroilla tai maksuilla.

ICT-alan vihreää siirtymää on nopeutettava asetuksin. Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa koko Euroopan kestävämmän kehityksen. Sääntelyn tavoitteena tulisi olla toimivat tietoliikenneyhteydet ympäri Euroopan ja alan elinvoiman takaaminen.

ICT-alan sääntelyssä tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

• Teknologianeutraaliutta on tuettava.
• Kyberturvallisuutta edistettävä.
• Tekijänoikeuksiin kertamaksu.
• Taajuuspolitiikan sääntelyn tulee säilyä kansallisena.
• OTT-toimijoiden, kuten Googlen/Metan asemaa tulisi tarkastella ja miettiä, kuinka niiden tulisi osallistua tietoliikennealan kustannuksiin.
• Työvoiman liikkuvuuden tukeminen helpottamalla lähetettyjä työntekijöitä koskevia viranomaiskäytänteitä.

Rakennusalan harmaan talouden ongelmiin tulee puuttua EU-tasolla esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Aliurakointiketjujen pituutta rajoittamalla ja selkiyttämällä valvontaa.
• Yhteisvastuuttamalla rakennuttajia ja pääurakoitsijoita käyttämiensä alihankkijoiden työntekijöihin kohdistuvista laiminlyönneistä.
• Varmistamalla EU:n lainsäädännöllä, että jäsenmaissa otetaan käyttöön tehokkaat digitaaliset työvälineet (mm. yritysrekisterit, eurooppalainen sosiaaliturvapassi) harmaan talouden torjuntaan.
• Vahvistamalla ammattiliittojen, työntekijöiden edustajien ja eurooppalaisten yritysneuvostojen asemaa alihankintaketjujen valvonnassa.