Pro+ nappi
Etsi
Näkyvin osa ammattiliittojen työtä on sopiminen ja sopimusten valvominen. Ammattiliitot ja työnantajat sopivat muun muassa minimipalkoista, työajoista ja palkan lisistä. Kun tarpeeksi moni kuuluu liittoon, liitto voi neuvotella kaikille reilut lähtökohdat, eikä kenenkään tarvitse hankkia itselleen jalansijaa nälkäpalkalla. Liitoilla, jotka yhdistävät satoja tuhansia ammattilaisia, on aivan eri tavalla sananvaltaa kuin yksittäisillä ihmisillä.
Me Prossa haluamme, että meidän jäsenemme tienaavat ja voivat hyvin, turvallisin mielin. Jäsentemme kehittymis- ja työllistymismahdollisuudet ovat pääasiamme. Sopimusten lisäksi neuvottelemme jäsenillemme etuja ja autamme heitä kehittymään urallaan. Jos nämä kiinnostavat, olet tervetullut liittymään meihin. Prohon voi liittyä kuka vaan, ammatista, koulutuksesta tai työtehtävistä riippumatta.
Myös Suomen lainsäädännössä on kirjauksia työehdoista, mutta tessit takaavat palkansaajalle pelkkää lakia kattavamman turvan ja paremmat edut.
Esimerkiksi palkasta sovittaessa alan yleissitova työehtosopimus on hyvä perälauta. Työnantaja ei voi maksaa pienempää palkkaa kuin tessissä on sovittu.
Laissa ei ole minimipalkkaa. Samoin monia palkan lisiä ja lomarahoja ei lainsäädäntö tunne. Jos palkkaus on vain lain varassa, työnantaja päättää, millaista palkkaa on valmis maksamaan.
Työehtosopimukset takaavat myös palkanmaksun pidemmän sairausloman ajaksi kuin laki. Äitiysloman ajalle tes takaa kolmen kuukauden palkan, mutta laki ei palkanmaksuun velvoita. Työmatkojen aikaisia päivärahojakaan laki ei tessin tapaan tunne. Esimerkkejä voisi listata enemmänkin.
Lainsäädäntö jää usein yleiselle tasolle. Sen pitää sopia kaikille aloille. Työehtosopimukset sen sijaan solmitaan jokaiselle alalle tai työpaikalle erikseen. Ne huomioivat kunkin alan erityistarpeet lainsäädäntöä paremmin.
Uuden työehtosopimuksen rakentaminen alkaa ruohonjuuritasolta, työpaikoilta. Liitto kuuntelee jäsenten toiveita ja muodostaa niistä neuvottelutavoitteet.
Jos liittoon ei kuulu, ei pääse myöskään vaikuttamaan siihen, millaisia asioita tessiin koetetaan neuvotella.
Yleinen työttömyyskassa (YTK) eli niin sanottu Loimaan kassa vetoaa vähillä kustannuksilla.
Sekä ammattiliittojen että työttömyyskassan jäsenmaksut voi vähentää verotuksessa.
YTK on eri asia kuin ammattiliitto. Se on tekninen työttömyyskorvausten maksaja eikä se puutu työelämän ongelmiin. Se ei aja palkansaajien etua kuten ammattiliitot tekevät.
YTK ei myöskään neuvo työehtosopimukseen liittyvissä asioissa.
Kuluttajaliiton vuonna 2016 tekemän vertailun mukaan YTK:n täysjäsenilleen tarjoama oikeusturva jää kauas taakse Pron tarjoaman turvan tasosta.
Jos jäsen hakee työriidassa oikeutta tuomioistuimesta, Pro ei aseta kattoa maksamilleen oikeudenkäyntikuluille. Se korvaa myös vastapuolen kulut, jos oikeusjuttu päättyy häviöön. YTK korvaa oikeudenkäyntikuluista enintään 10 000 euroa. Se ei myöskään maksa häviön tullen vastapuolen kuluja.
Mitä useampi alalla kuuluu liittoon, sitä enemmän liiton sana painaa. Jos alle 50 prosentin alalla kuuluu liittoon, ei alalle neuvoteltu työehtosopimus ole yleissitova. Tällöin järjestäytymättömien työnantajien ei tarvitse noudattaa tessin vähimmäisvaatimuksia. Ne voivat esimerkiksi maksaa pienempää palkkaa kuin tessissä on sovittu.
Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan työpaikan järjestäytymisaste näkyy selvästi palkkatasossa. Kun Prohon kuuluvien määrä nousee työpaikalla 15–20 prosentista vähintään 75 prosenttiin, palkkakin nousee keskimäärin viisi prosenttia.
Korkea järjestäytymisaste työpaikoilla tuo merkittävää palkkaneuvotteluvoimaa.
Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme!
Saat kaikki edut ja palvelut käyttöösi.
Jäsenyys sisältää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan.