– Mikään muutos viimeisen 40 vuoden aikana ei ole ollut yhtä nopea ja merkittävä, kuin tekoälyn kehitys, tekniikan suurkuluttajaksi itseään kuvaileva Kimmo Rousku  sanoo.

Monille IT-Kimmona tutuksi tullut Rousku on Tietoturva ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, jonka päätyö on Digi- ja väestötietovirastossa digitaalisen turvallisuuden parissa.

Rousku on kouluttajana Pron 12. maaliskuuta klo 17-18.30 järjestämässä Tekoäly arjessa ja työssä -jäsenwebinaarissa . Koulutuksessa käsitellään tekoälyn kehitystä, nykykäyttöä, tulevaisuuden suuntauksia ja riskejä sekä annetaan vinkkejä, miten päästä alkuun tekoälyn käytössä. Mukana on myös AI-Kimmo, Rouskun digitaalinen alter ego.

Kehityksen vauhti kiihtyy

Vaikka tekoälyä on hyödynnetty jopa kymmenien vuosien ajan, ovat Chat GPT ja muut laajoihin kielimalleihin pohjautuvat palvelut mullistaneet sen käytön lyhyessä ajassa. Rouskun mukaan tekoälyn käytön suhteen ollaan nyt samassa vaiheessa, kuin 1990-luvulla oltiin internetin yleistymisen kanssa.

– Tekoälyn käytössä on kuitenkin vuodessa menty eteenpäin yhtä paljon kuin netin käytössä aikoinaan viiden vuoden aikana, Rousku vertaa.

Teknologiseen kehitykseen kuuluu eksponentiaalinen, jatkuvasti kiihtyvä kasvu. Siksi tulevaisuuden ennustaminen edes viiden vuoden päähän on Rouskun mukaan mahdotonta.

– Meille on tulossa valtavia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä, mutta emme itsekään oikein vielä tiedä miten siihen pitäisi suhtautua, miten sitä pitäisi käyttää ja mitä kaikkea se mahdollistaa.

Alkuun pääsee helposti

Rousku kertoo käyttävänsä tekoälyä päivittäin. Sen avulla tiedonhaku sujuu Googlen hakukonetta nopeammin, minkä lisäksi tekoälyä voi käyttää kuvien luomiseen ja esimerkiksi pitkän pdf-tiedoston sisällön tiivistämiseen.

– Uusimpana mahdollisuutena tuli sopivasti jouluksi uusi ominaisuus tehdä omia musiikkikappaleita, ja AI-Kimmo sanoitti, sävelsi ja esitti muutaman joululaulun, Rousku kertoo.

Markkinoilla on tarjolla useita maksuttomia sovelluksia, joiden avulla tekoälyn käyttöä pääsee harjoittelemaan. Samalla Rouskun mukaan huomaa, miksi tekoälyn ohjaamisesta on tulossa uusi kansalaistaito.

– Mitä paremmin ihminen oppii kommunikoimaan tekoälyn kanssa, sitä paremmin lopputuloksen ohjelma saa aikaan. Voittava yhdistelmä on tekoäly plus ihmisaivot, Rousku sanoo.

Tekoälyn tuottamiin teksteihin ja kuviin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Pahimmillaan teksti voi sisältää jopa katastrofaalisia virheitä, esimerkiksi ohjelman itse keksimiä tutkimustuloksia. Virheiden mahdollisuus kasvaa, jos tekoälyä käyttävä ihminen ei ole itse alan asiantuntija.

– Kuvissa virheiden huomaaminen on vielä vaikeampaa. Yksityiskohtaisella tarkastelulla saattaa huomata, että kuvan henkilöllä on esimerkiksi vain neljä sormea, Rousku sanoo.

Tekoäly helpottaa huijausten tehtailua

Tekoälyn yleistymiseen liittyy muitakin uhkakuvia. Rikollisille se antaa entistä paremman työkalun tehtailla huijausviestejä, kaapata ääntä ja tuottaa videoita.

– Jos nyt ihmisiä on huijattu sillä, että Whatsappiin tulee viesti ”Hei isä, puhelimeni hajosi, voitko lähettää sata euroa?”, seuraava vaihe on, että sama tulee ääniviestinä. Äänen jäljitteleminen helpottuu koko ajan, ja ääninäytteen voi kaapata vaikka sosiaalisessa mediassa julkaistusta videosta, Rousku sanoo.

Viimeisessä vaiheessa tekoäly pystyy tuottamaan väärennetyn videon, jossa lapsi jättää vanhemmilleen aidon näköisen videoviestin. Tekoälyn riskit ovat Rouskun mukaan aitoja, ja niistä on syytäkin olla huolissaan.

– Uskon, että hyvikset tulevat kuitenkin aina voittamaan pahikset. Meitä on paljon enemmän, ja toisaalta pahikset keskittyvät vain tiettyihin asioihin, keinoihin saada taloudellista hyötyä. Me käytämme teknologiaa niin paljon laajemmin hyvin asioiden kehittämiseen, että positiiviset mahdollisuudet peittoavat uhat.

Muutos voi olla positiivinen

Rousku muistuttaa uusien teknologioiden herättävän aina keskustelua ja pelkoja. Harva kuitenkaan vaihtaisi autot takaisin hevosiin tai jatkaisi elämäänsä ilman internettiä. Tulevaisuudessa tekoäly ja siihen yhdistetty robotiikka voi esimerkiksi tarjota keskusteluapua yksinäiselle vanhukselle, tai purkaa tiskit koneesta suoraan astiakaappiin.

– Uusista ilmiöistä pitää pystyä löytämään niiden myönteiset mahdollisuudet. Niihin pitää suhtautua kriittisesti, uudenlaisena työkaluna ihmiskunnalle, Rousku sanoo.