Näin työelämä heikkenee

Jatkossa työntekijän voisi irtisanoa aiempaa helpommin henkilöön perustuvasta syystä. Nykyisin laki vaatii, että irtisanomisen perusteen tulee olla painava ja asiallinen, jatkossa pelkkä asiallinen peruste riittäisi. Lakimuutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. 

Työnantajan ei jatkossa tarvitsisi perustella enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen tarjoamista. Tällä hetkellä työnantajan on erikseen perusteltava, miksi työsuhdetta tarjotaan määräaikaisena eikä vakituisena. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus.  Valmistelussa olevan lakimuutoksen voi ennakoida lisäävän määräaikaisten työsuhteiden tarjontaa vakituisten työsuhteiden kustannuksella.

Jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen lisäksi yhteistoimintalaki asettaa raamit muutosneuvotteluille tilanteessa, jossa työnantaja suunnittelee esimerkiksi henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. Nykyisin muutosneuvotteluita tulee niiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärästä riippuen käydä vähintään kuusi viikkoa tai tietyissä lain määrittelemissä tapauksissa 14 päivää. Hallitus aikoo puolittaa nämä ajat. Jatkossa siis riittäisi, että neuvotteluita käytäisiin kolme viikkoa tai lyhyimmillään vain 7 päivää.  
 
Muutosneuvotteluaikojen lisäksi myös 14 päivän lomautusilmoitusaika ollaan puolittamassa eli työntekijän lomautus voisi alkaa vain 7 päivän varoitusajalla. Heikennykset vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuksiin varautua lomautukseen tai irtisanomiseen ennakkoon taloudellisesti. Hallitus on lisäksi jo aiemmin heikentänyt työttömyysturvaa.

Yhteistoimintalain muutosten on tarkoitus astua voimaan 1.7.2025.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite tehdä ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton omavastuupäivä, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Muutos lisäisi riskiä tulla sairaana töihin ja muuttaisi lakiin kirjatun oikeuden neuvotteluiden kohteeksi, josta täytyy jokaisissa työehtosopimusneuvotteluissa työnantajan kanssa sopia uudestaan.  
 

Jatkossa laki velvoittaisi aiempaa harvempaa työantajaa käymään henkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi, sillä vuoropuheluun ohjaavaa yhteistoimintalakia ollaan muuttamassa. Nykyisin laki koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä, mutta raja ollaan nostamassa vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin.  Eduskunnan käsittelyssä oleva muutos tiputtaisi ison joukon työpaikkoja pois yhteistoimintalain piiristä. 

Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti työnantajan velvollisuutta ottaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin töihin, jos samaa tai samankaltaista työtä on neljän tai joissain tapauksissa kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä uudelleen tarjolla ja irtisanottu työntekijä on yhä työnhakija. Hallitusohjelman mukaan takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, joita on suomalaisista työnantajista suurin osa. Lakimuutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. 

Hallitus aikoo sallia paikallisen sopimisen myös järjestäytymättömille eli työnantajaliittoon kuulumattomille työnantajille. Lisäksi ammattiliiton kouluttamaa ja tukemaa luottamusmiestä ei enää kaikissa tilanteissa edellytettäisi sopijaosapuoleksi. Hallituksen esityksellä järjestäytyneiden ja rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasema saattaa heikentyä, sillä järjestäytyneet työnantajat osallistuvat työehtosopimusten kehittämiseen ja heillä on velvollisuus valvoa niiden noudattamista. Hallituksen esityksen mukaan nämä velvoitteet eivät tule koskemaan järjestäytymättömiä työnantajia, eli esitys asettaa työnantajat keskenään eriarvoiseen asemaan ja mahdollistaa työehtojen halpuuttamisella kilpailun. 

Hallitus aikoo puuttua työntekijöiden ja työnantajien välisiin palkkaneuvotteluihin kaventamalla valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan toimintamahdollisuuksia. Tämä muodostaa riskin työriitojen pitkittymiselle ja pahenemiselle, joten muutos vastoin hallituksen tavoitteita heikentää työmarkkinoiden toimivuutta ja palkkatasa-arvon kehittämistä. 

Hallitus lakkautti monelle työuran aikaisen opiskelun mahdollistaneen aikuiskoulutustuen 1.6.2024 alkaen. Korvaavaa järjestelmää työuran aikaisen opiskelun tueksi ei ole suunnitteilla. Vuorotteluvapaajärjestelmä puolestaan lakkautettiin 1.8.2024 alkaen. Myöskään sille ei ole suunnitteilla korvaajaa, joka tukisi työuran loppupuolella olevien työssä jaksamista. 

Hallitus leikkasi ensi töikseen työttömyysturvaa monella eri tavalla. Esimerkiksi ansiosidonnainen päiväraha porrastettiin niin, että päivärahasta leikataan noin kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen 20 % ja noin 34 viikon työttömyyden jälkeen vielä 5 % lisää. Käytännössä kyse on sadoista euroista.

Myös aikaa, joka työsuhteessa on oltava ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, pidennettiin. Aiemmin ehto oli kuusi kuukautta, nyt 12 kk. Lisäksi työttömyysturvan erilaisia korotusosia, kuten lapsikorotukset ja ikäsidonnaiset korotukset, poistettiin. Muuokset astuivat voimaan vuoden 2024 aikana. 
 
Lue lisää työttömyysturvan muutoksista. 

Ensi töikseen hallitus rajasi työntekijöiden lakko-oikeuksia lakimuutoksilla, jotka astuivat voimaan 18.5.2024. Mukana on rajoituksia niin työehtosopimusneuvotteluihin kuin poliittiseen päätöksentekoon kohdistuviin lakkoihin.

Poliittiset lakot, joilla työntekijät ovat voineet vastustaa esimerkiksi työttömyysturvan heikennyksiä tai työlainsäädännön kohtuuttomiksi koettuja muutoksia, rajattiin vuorokauden mittaisiksi. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä tukityötaisteluita puolestaan rajattiin asettamalla liitoille ilmoitusvelvollisuus ja tuomalla lakot suhteellisuusarvioinnin piiriin. Lisäksi laittomista työtaisteluista ammattiliitoille tuomittavien hyvityssakkojen alaraja nostettiin 10 000 euroon ja yläraja 150 000 euroon.

Yksittäiselle työntekijälle säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu työtuomioistuimen laittomaksi tuomitseman lakon jatkamisesta​.