Näin työelämä heikkenee

Jatkossa työntekijän voisi irtisanoa aiempaa helpommin henkilöön perustuvasta syystä. Nykyisin laki vaatii, että irtisanomisen perusteen tulee olla painava ja asiallinen, jatkossa pelkkä asiallinen peruste riittäisi. Muutosesitykset johtaisivat toteutuessaan irtisanomiskynnyksen madaltumiseen ja työsuhdeturvan heikentymiseen. Lakimuutosta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä ja se siirtyy lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi. Muutoksen on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2026 alussa.

Työnantajan ei jatkossa tarvitsisi perustella enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen tarjoamista. Tällä hetkellä työnantajan on erikseen perusteltava, miksi työsuhdetta tarjotaan määräaikaisena eikä vakituisena. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus.  Valmistelussa oleva lakimuutos lisää määräaikaisten työsuhteiden tarjontaa vakituisten työsuhteiden kustannuksella.

Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti työnantajan velvollisuutta ottaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin töihin, jos samaa tai samankaltaista työtä on neljän tai joissain tapauksissa kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä uudelleen tarjolla ja irtisanottu työntekijä on yhä työnhakija. Hallitusohjelman mukaan takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, joita on suomalaisista työnantajista suurin osa. Lakimuutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. 

Hallitus muuttaa säästövapaata koskevaa sääntelyä niin, että jatkossa työntekijän säästämän vuosiloman ajankohdasta päättää työnantaja. Tällä hetkellä työntekijä voi itse päättää vuosilomistaan säästämänsä vapaan ajankohdan ja pitää sen myöhemmin, esimerkiksi useamman vuoden jälkeen pidettävänä pidempänä vapaajaksona. Säästövapaa on mahdollistanut joustavan loman käytön esimerkiksi opintoihin, perhetilanteisiin tai palautumiseen. Muutos heikentää työntekijän mahdollisuuksia säädellä työn ja muun elämän yhteensovittamista, etenkin hallituksen lakkautettua jo aiemmin vuorotteluvapaajärjestelmän.

Hallitus päätti lakimuutoksesta kevään 2025 puoliväliriihessä ja sitä valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Voimaan lakimuutoksen kaavaillaan tulevan vuoden 2026 aikana. 

Tällä hetkellä työntekijä voi vähentää ammattiliiton jäsenmaksun verotuksessa, sillä se katsotaan tulonhankkimiskuluksi liittojen neuvotellessa jäsenten puolesta palkoista ja muista työnteon ehdoista. Hallitus aikoo lakkauttaa verovähennysoikeuden vuoden 2026 alusta ja esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. 

Työsuhdepyörän veroetu poistetaan 1.1.2026 alkaen. Tähän asti työntekijä on voinut hyödyntää etua 1 200 euroon asti vuodessa ilman veroseuraamuksia. Jatkossa etu katsotaan ansiotuloksi, jolloin siitä maksetaan normaalia tuloveroa. Muutos heikentää terveyttä ja työkykyä edistävän edun houkuttelevuutta ja nostaa työntekijän kustannuksia merkittävästi. Hallitus päätti veroedun poistamisesta puoliväliriihessä keväällä 2025 ja esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Monen etätyöläisen hyödyntämä kaavamainen työhuonevähennys poistetaan 1.1.2026 alkaen. Verovähennys on ollut yksinkertainen ja oikeudenmukainen tapa kompensoida etätyön aiheuttamia kustannuksia, kuten sähkön, lämmityksen ja kalusteiden käyttöä. Hallitus päätti työhuonevähennyksen poistamisesta puoliväliriihessä keväällä 2025. 

Jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen lisäksi yhteistoimintalaki asettaa raamit muutosneuvotteluille henkilöstön kanssa tilanteessa, jossa työnantaja suunnittelee esimerkiksi henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. Aiemmin muutosneuvotteluita tuli niiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärästä riippuen käydä vähintään kuusi viikkoa tai tietyissä lain määrittelemissä tapauksissa 14 päivää. Hallitus puolitti nämä ajat 1.7.2025 alkaen ja nykyään riittää, että neuvotteluita käydään kolme viikkoa tai lyhyimmillään vain 7 päivää.
 
Muutosneuvotteluaikojen lisäksi myös 14 päivän lomautusilmoitusaika puolitettiin eli työntekijän lomautus voi alkaa vain 7 päivän varoitusajalla. Heikennykset vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuksiin varautua lomautukseen tai irtisanomiseen ennakkoon taloudellisesti. Hallitus on lisäksi jo aiemmin heikentänyt työttömyysturvaa.

Yhteistoimintalakia muutettiin 1.7.2025 alkaen ja nykyisin laki velvoittaa aiempaa harvempaa työantajaa käymään henkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi. Aiemmin yhteistoimintalaki koski vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä, mutta raja nostettiin vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin.  Muutos tiputti ison joukon työpaikkoja pois yhteistoimintalain piiristä. 

Hallitus salli paikallisen sopimisen myös järjestäytymättömille eli työnantajaliittoon kuulumattomille työnantajille. Lisäksi luottamusmiestä ei enää kaikissa tilanteissa edellytetä sopijaosapuoleksi vaan henkilöstön puolesta voi tietyissä tilanteissa sopia myös luottamusvaltuutettu, jota ammattiliitto ei ole kouluttanut ja jolla ei ole liiton asiantuntijoita tukenaan neuvotteluissa. Kun paikallisia sopimuksia voivat neuvotella osapuolet, joista kummallakaan ei ole taustayhteisöä tukenaan neuvomassa, riski sekä tahalliselle että tahattomalle työehtosopimusten ja lain rikkomiselle kasvaa. 

Hallitus puuttui työntekijöiden ja työnantajien välisiin palkkaneuvotteluihin kaventamalla valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan toimintamahdollisuuksia. Tämä muodostaa riskin työriitojen pitkittymiselle ja pahenemiselle, joten muutos vastoin hallituksen tavoitteita heikentää työmarkkinoiden toimivuutta ja palkkatasa-arvon kehittämistä. 

Hallitus lakkautti monelle työuran aikaisen opiskelun mahdollistaneen aikuiskoulutustuen 1.6.2024 alkaen. Korvaavaa järjestelmää työuran aikaisen opiskelun tueksi ei ole suunnitteilla. Vuorotteluvapaajärjestelmä puolestaan lakkautettiin 1.8.2024 alkaen. Myöskään sille ei ole suunnitteilla korvaajaa, joka tukisi työuran loppupuolella olevien työssä jaksamista. 

Hallitus leikkasi ensi töikseen työttömyysturvaa monella eri tavalla. Esimerkiksi ansiosidonnainen päiväraha porrastettiin niin, että päivärahasta leikataan noin kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen 20 % ja noin 34 viikon työttömyyden jälkeen vielä 5 % lisää. Käytännössä kyse on sadoista euroista.

Myös aikaa, joka työsuhteessa on oltava ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, pidennettiin. Aiemmin ehto oli kuusi kuukautta, nyt 12 kk. Lisäksi työttömyysturvan erilaisia korotusosia, kuten lapsikorotukset ja ikäsidonnaiset korotukset, poistettiin. Muuokset astuivat voimaan vuoden 2024 aikana. 
 
Lue lisää työttömyysturvan muutoksista. 

Ensi töikseen hallitus rajasi työntekijöiden lakko-oikeuksia lakimuutoksilla, jotka astuivat voimaan 18.5.2024. Mukana on rajoituksia niin työehtosopimusneuvotteluihin kuin poliittiseen päätöksentekoon kohdistuviin lakkoihin.

Poliittiset lakot, joilla työntekijät ovat voineet vastustaa esimerkiksi työttömyysturvan heikennyksiä tai työlainsäädännön kohtuuttomiksi koettuja muutoksia, rajattiin vuorokauden mittaisiksi. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä tukityötaisteluita puolestaan rajattiin asettamalla liitoille ilmoitusvelvollisuus ja tuomalla lakot suhteellisuusarvioinnin piiriin. Lisäksi laittomista työtaisteluista ammattiliitoille tuomittavien hyvityssakkojen alaraja nostettiin 10 000 euroon ja yläraja 150 000 euroon.

Yksittäiselle työntekijälle säädettiin henkilökohtainen 200 euron seuraamusmaksu työtuomioistuimen laittomaksi tuomitseman lakon jatkamisesta​.