Pääministeri Orpo on todennut, että talous on psykologiaa. Hän on aivan oikeassa: talouden psykologia rakentuu ihmisten turvallisuuden tunteesta ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Kun perusturvaa ja työsuhdeturvaa heikennetään, järkevä suomalainen säästää pahan päivän varalle. Tuoreen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaisten luottamus onkin entisestään laskenut ja E2:n Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan-kyselyn mukaan jo puolet on huolissaan työttömyydestä.
Tästä huolimatta Orpon hallitus aikoo nyt helpottaa työntekijän irtisanomista henkilöstä johtuvasta syystä aikana, jolloin työttömyysaste on 90-luvun laman lukemissa. Hallitus perustelee irtisanomissuojan heikennyksiä työllisyyden ja talouden kasvulla. Väitteen tueksi ei löydy luotettavaa tutkimusnäyttöä, ei edes hallituksen omista vaikutusarvioinneista. Sen sijaan muutos lisää työelämän epävarmuutta, joka voi vaikuttaa syntyvyyteen ministeriön omankin arvion mukaan. Irtisanomista helpottamalla ei paranneta työllistymistä – vaan työttömyyttä.
Esityksen mukaan jatkossa irtisanomisen syyksi riittäisi vain asiallinen syy. Kuinka paljon esitys heikentää työsuhdeturvaa, selviää käytännössä vasta tuomioistuinten muodostaessa oikeuskäytäntöä uuden lain pohjalta, kuten työministeri itsekin on todennut.
Työntekijän on yksin kuitenkin erittäin haastavaa ja kallista viedä asiansa ratkottavaksi oikeusteitse, vaikka olisi selvää, että työnantaja on toiminut väärin. Ammattiliitot ovat niitä, jotka vievät yksittäisten työntekijöiden tapauksia oikeuteen ja testauttavat oikeuskäytäntöjä. Hallitus on kuitenkin monin toimin heikentänyt työntekijöiden järjestäytymisen kannusteita ja liittojen toimintaedellytyksiä. Kun liittojen toimintamahdollisuuksia kavennetaan, heikennetään samalla myös edellytyksiä oikeuskäytännön muodostamiselle. Painava syyn poistaminen vaatisikin liittojen toimintaedellytyksien vahvistamista.
Vahvistaa pitäisi myös oikeuslaitoksen resursseja, sillä lakimuutoksen myötä odotettavissa on, että irtisanomisiin liittyvien oikeusriitojen määrä kasvaa. Jo nyt tuomioistuinkäsittelyt kestävät usein vuosia ja toistaiseksi on epäselvää, missä määrin nykylain mukaista oikeuskäytäntöä voidaan hyödyntää uuden lain aikaisia riitoja ratkottaessa.
Työsuhdeturvan purkamisen sijaan tarvittaisiinkin työnantajien koulutusta, koska jo nykylain mukaan työnantajalla on mahdollisuus irtisanoa henkilöperusteisesti. Osaamisen puutteen vuoksi työnantajat eivät kuitenkaan osaa hyödyntää esimerkiksi varoitusmenettelyä tai päätyvät irtisanomaan laittomasti. Suurin osa laittomista irtisanomisista tapahtuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa henkilöstöhallinnon osaaminen on rajallista. Vastauksena tähän ei pitäisi olla työelämän epävarmuuden kasvattaminen, sillä epävarmuus saa ihmiset säästämään pahan päivän varalle ja pitkittämään esimerkiksi omistusasunnon hankintaa sekä lapsiperheellistymistä, vastoin hallituksen omia tavoitteita.
Tämä on sitä talouden psykologiaa, jota hallitus näyttää unohtaneen. Talouskasvua ei rakenneta pelolla – vaan luottamuksella. Työelämän turvaa ei tule murentaa aikana, jolloin luottamuksen ja vakauden vahvistaminen on tärkeämpää kuin vuosikymmeniin.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
