Hallitus on antanut lakiesityksen eduskunnalle, jonka mukaan työnantaja ei jatkossa tarvitsisi perustetta enintään vuoden mittaiselle määräaikaiselle työsopimukselle. Aiemmin työsuhteen määräaikaisuuden syy on täytynyt perustella esimerkiksi sijaisuudella tai työn projektisidonnaisuudella. Esityksen ennakoidaan lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä määräaikaisten työsuhteiden tarjontaa.
Muutos osuu nimenomaan naisiin ja nuoriin, jotka ovat jo muutenkin yliedustettuina määräaikaisissa työsuhteissa. On olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä, joka osoittaa, että raskaus- ja perhevapaasyrjintää tapahtuu nimenomaan määräaikaisissa työsuhteissa. Samalla tiedetään, että työelämän epävarmuuden lisäämisellä on vaikutusta suoraan ihmisten perheellistymiseen.
Hallitus perustelee esitystä työllistämisen esteiden purkamisella ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksien vahvistamisella. Esityksen tavoitteissakin on jyrkkä ristiriita, koska lakimuutokselle ei pystytä edes hallituksen omassa esityksessä antamaan selviä työllisyysvaikutuksia. Myös vaikutus tuottavuuteen ja kansantalouteen jää epäselväksi.
– On hyvin ristiriitaista, että hallitusohjelmassa on sitouduttu ehkäisemään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja etsimään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä, kun samaan aikaan lisätään työelämän epävarmuutta, jolla on tutkitusti negatiivisia vaikutuksia perheellistymiseen ja tasa-arvoon, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola huomauttaa.
Määräaikaisuuden perusteen poiston lisäksi esityksessä säädettäisiin lomautusilmoitusajan lyhentämisestä 14 päivästä seitsemään päivään ja työnantajan takaisinottovelvollisuuden ehdotetaan koskevan vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50.
