Valtiovarainministeriö totesi virkapuheenvuorossaan, että työllisyystoimissa huomiota tulisi kiinnittää työurien pidentämiseen eläkeiän noston kautta.
Sen sijaan, että etsitään keinoja saada ihmiset pysymään työelämässä yhä pidempään, pitäisi tunnistaa se potentiaali, mikä työntekijöiden työkyvyn, jaksamisen ja mielenterveyden vahvistamisella olisi sekä työllisyydelle että kansantaloudelle. Myös Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kiinnitti huomiota (HS 8.10.), työelämän kuormittavuuteen.
Työurien pidentämisestä puhutaan usein talouden näkökulmasta, vaikka työkyvyn ylläpitäminen on yhtä lailla kansantaloudellinen kysymys. Ilman panostuksia työssä jaksamiseen riskinä on työkyvyttömyyden lisääntyminen.
Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 20 000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet myönnetään mielenterveyden ongelmien perusteella. Erityisen huolestuttavaa on mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyden lisääntyminen nuorten keskuudessa.
Työkyvyttömyydessä kyse on inhimillisestä tragediasta, mutta myös mittavasta taloudellisesta haasteesta. Pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain lähes kuusi miljoonaa työpäivää, mikä vastaa noin 26 000 henkilötyövuotta. Työmarkkinoilla mielenterveyden häiriöihin liittyvien epäsuorien kustannusten arvioidaan olevan vuosittain noin 4,7 miljardia euroa.
Monilla työpaikoilla työn vaatimukset kasvavat samaan aikaan, kun resurssit ovat tiukilla. On jatkuvaa kiirettä, riittämättömyyttä ja palautumisen puutetta. Kun kuormitus jatkuu liian pitkään, seurauksena voi olla työuupumus ja lopulta työkyvyn menettäminen. Siksi työkyvyn on noustava työllisyyskeskustelun keskiöön. Jos haluamme vahvistaa työllisyyttä ja taloutta, meidän on huolehdittava siitä, että ihmiset eivät uuvu työelämässä ennen aikojaan.
Ratkaisuja on olemassa. Ammattiliitto Pro on käynnistänyt kansalaisaloitteen, jolla kerätään allekirjoituksia työuupumuksen nykyistä paremmaksi tunnistamiseksi ja sen hyväksymiseksi sairauspäivärahan perusteeksi.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Emilia Kautto.
