Hyppää pääsisältöön

Ylikuormituspäivä poiki kansalaisaloitteen sairauspäivärahan takaamisesta työuupuneille  

Hahmo ilman päätä pitää kahvikuppia, savua nousee kaulasta.
KirjoittanutJenni Meronen
Hahmo ilman päätä pitää kahvikuppia, savua nousee kaulasta.
Sairauspäivärahan puutteet hankaloittavat työuupumuksen tilastointia ja ongelmaan puuttumista työpaikoilla. Ammattiliitto Pro ehdottaa lakimuutosta, jonka myötä työntekijällä olisi oikeus sairauspäivärahaan työuupumuksen perusteella.
Tiivistelmä
  • Työuupumusta ei hyväksytä itsenäisenä sairausdiagnoosina, joten Kelan sairauspäivärahaa ei myönnetä pelkän työuupumusdiagnoosin perusteella.
  • Väärät diagnoosit, kuten masennus, vääristävät työuupumuksen tilastoja ja voivat vaikuttaa esimerkiksi työntekijän vakuutussuojaan.
  • Ammattiliitto Pro ehdottaa lakimuutosta, joka antaisi työntekijälle oikeuden sairauspäivärahaan työuupumuksen perusteella.

Perjantaina 2.10. vietettiin ylikuormituspäivää. Se on laskennallisesti se päivä, jolloin työelämän kuormitus ylittää työntekijöiden kantokyvyn, eli työntekijöiden jaksaminen loppuu. 

Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan 26 prosentilla työikäisistä suomalaisista eli joka neljännellä on joko työuupumus tai kohonnut riski siihen. Työuupumus ei katso ikää, sillä luvut ovat samansuuntaisia kaikissa ikäryhmissä. 

Työuupumus ei kuitenkaan ole itsenäinen sairausdiagnoosi, jonka perusteella Kela myöntäisi sairauspäivärahaa. Työntekijän toimeentulon turvaamiseksi diagnoosiksi saatetaan sen sijaan merkitä esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuushäiriö.  

– Koska työuupumusta ei aina merkitä ensisijaiseksi diagnoosiksi, ei työuupuneiden määrästä ole olemassa virallista, tarkkaa tietoa. Siksi Miten Suomi voi -tutkimuskin on kyselytutkimus, Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen sanoo. 

Ammattiliitto Pro ehdottaa lakimuutosta, jonka myötä työntekijällä olisi oikeus sairauspäivärahaan työuupumuksen perusteella. Asiaa koskeva kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. 

Allekirjoita kansalaisaloite: Ylikuormituspäivä.fi  

Väärä diagnoosi vääristää todellisuutta 

Nimellisesti väärät diagnoosit vääristävät tilastoja. Luukkasen mukaan erityisesti masennusdiagnoosi voi myös leimata työntekijän ja mahdollisesti vaikuttaa tämän vakuutussuojaan. 

– Toinen haittapuoli on, että se kääntää huomion yksilöön ja tämän mielenterveyshäiriöön, vaikka huomio pitäisi kääntää työpaikalle, Luukkanen sanoo. 

Työuupumus on työn ja työolosuhteiden aiheuttama tila, joka aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Jos työuupumusta hoidetaan masennuksena, saattavat toimet työpaikalla jäädä tekemättä. Silloin samoihin työoloihin palaava työuupunut saattaa uupua pian uudestaan.  

Monet työuupumuksen oireet, kuten voimattomuus, kyynisyys ja uniongelmat voivat olla samoja kuin masennuksessa. Työuupumukseen voi liittyä myös fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, vatsaoireita tai selkävaivoja. Pitkittyessään se voi myös johtaa masennukseen tai muihin psyykkisiin tai fyysisiin sairauksiin.  

– Vaikka näiden muiden oireiden syy olisi työuupumus, sitä ei yleensä uskalleta laittaa ensisijaiseksi syyksi työkyvyttömyyteen, vaan se joko jätetään pois tai merkitään toissijaiseksi syyksi. En kuitenkaan syytä terveydenhuollon työntekijöitä diagnoosien tietoisesta vääristelemisestä. Syy on rakenteissa, Luukkanen sanoo. 

Työuupumuksen oikea diagnosointi auttaisi työnantajaa tulemaan tietoiseksi siitä, että työpaikalla on työuupumusta aiheuttavia olosuhteita, joiden syy tulee selvittää. Jos kyseessä on laajempi ongelma, myös muut saman työpaikan työntekijät voivat olla vaarassa uupua.  

Työuupuneen tuloja uhkaa romahdus 

Kun työntekijä uupuu työssään, työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden pituus riippuu työehtosopimuksesta ja työsuhteen kestosta. Yleensä se on kuitenkin enintään kolme kuukautta. Palkallisen sairausloman päättymisen jälkeen työntekijä siirtyy Kelan sairauspäivärahalle. Pelkän työuupumusdiagnoosin saanut työntekijä ei sitä yleensä kuitenkaan saa, vaan putoaa tyhjän päälle. 

– On paljon ihmisiä, joille palkallinen sairausloma ei ole riittävän pitkä aika toipumiseen. Se, ettei työuupumus pääsääntöisesti oikeuta saamaan sairauspäivärahaa, on iso epäkohta, Luukkanen sanoo. 

Huoli omasta toimeentulosta vaikeuttaa toipumista, voi johtaa pitkittyneeseen sairauspoissaoloon ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Luukkasen mukaan työuupuneiden toimeentulo on jo turvattu niin Ruotsissa kuin useissa muissa EU-maissa, ja nyt on Suomen vuoro tarkastella lainsäädäntöään. 

– Sairauspäiväraha kuuluu työuupuneille, sillä työuupumus johtuu työstä. On kestämätöntä, että uupunut työntekijä joutuu kantamaan myös taloudellisen riskin toipuessaan työn aiheuttamasta ylikuormituksesta.