Pro esittää, että Suomessa toteutetaan seuraavalla hallituskaudella 1–2 vuoden valtakunnallinen työajan lyhentämisen kokeilu, jossa työaika lyhennetään 32 tuntiin viikossa palkkatasoa muuttamatta. Kokeiluun osallistuisi esimerkiksi 5 000 työntekijää vapaaehtoisista organisaatioista yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Kokeilu toteutettaisiin valtion johdolla yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja valtio maksaisi siihen 20 prosentin palkkakompensaation.
Työ- ja elinkeinoministeriön (2023) laskelmiin pohjautuen Pro arvioi, että kokeilun kustannukset olisivat valtiolle noin 30–40 miljoonaa euroa vuodessa, jos kokeiluun osallistuvista 40 prosenttia työskentelisi julkisella sektorilla. Pron mielestä kustannus on kohtuullinen suhteessa kokeilusta saatavaan uuteen tutkimustietoon.
Kokeilun taustalla on keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta. Samaan aikaan työkyvyn haasteet ja työssä jaksamisen ongelmat koskettavat jo nyt suurta joukkoa työntekijöitä. Pro haluaa vahvistaa työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia, jotta työurat olisivat aidosti kestävämpiä.
– Jos tavoitteena on pidentää työuria, on huolehdittava siitä, että ihmiset myös jaksavat ja pystyvät tekemään työtä pidempään. Siksi tarvitsemme tutkittua tietoa siitä, voisiko työajan lyhentäminen vahvistaa työkykyä ja samalla tukea tuottavuutta, Pron puheenjohtaja Niko Simola toteaa.
Kokeilusta ajantasaista, tutkittua tietoa työaikaa koskevan päätöksenteon pohjaksi
Euroopassa toteutettujen työajan lyhentämisen kokeiluiden tulokset viittaavat usein parantuneeseen työhyvinvointiin, vähentyneisiin sairauspoissaoloihin ja jopa lisääntyneeseen tuottavuuteen. Suomessa laajemmista työajan lyhentämiseen liittyvistä kokeiluista on jo vuosikymmeniä. Sen jälkeen niin teknologia, työn organisointi kuin työn tekemisen tavatkin ovat muuttuneet perusteellisesti. Pro pitää tärkeänä, että työajasta käytävä keskustelu perustuu ajantasaiseen, Suomessa kerättyyn tutkimustietoon.
Teknologinen kehitys luo mahdollisuuksia uudistaa työtä ja työaikaa
Digitalisaatio, automaatio ja tekoäly muuttavat työtä, työn organisointia ja tapaamme käyttää työaikaa. Samalla teknologinen kehitys voi vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä ja tehostaa työn tekemistä. Pron mukaan on syytä selvittää, voisiko teknologian avulla saavutettua tuottavuushyötyä käyttää tulevaisuudessa myös työajan lyhentämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sama työmäärä tehdään entistä lyhyemmässä ajassa. Siksi kokeilussa olisi olennaista tarkastella työajan rinnalla myös työn organisointia, prosesseja ja toimintatapoja. Tavoitteena tulisi olla sujuvampi työ, ei työtahdin kiristäminen. Näin voitaisiin selvittää, onko työtä mahdollista tehdä lyhyemmässä ajassa tuloksellisesti ja samalla parantaa työntekijöiden palautumista ja työssä jaksamista.