Ylikuormituspäivää ei pitäisi olla olemassa  

Perjantaina 2.10. vietettiin ylikuormituspäivää eli sitä päivää, jolloin työelämän kuormittavuus laskennallisesti ylittää työntekijöiden jaksamisen. Työuupumus koskettaa joka neljättä työikäistä suomalaista, Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimus kertoo. 

– Koko ylikuormituspäivälle ei pitäisi olla tarvetta, sillä meillä ei pitäisi olla tällaista ongelmaa, tässä laajuudessa. Nämä eivät ole mitään yksittäistapauksia, Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen sanoo. 

Työelämässä vallalla olevan ajatusmallin mukaisesti työmäärällä ja nopeudella saadaan kilpailuetua. Luukkanen muistuttaa, ettei ihminen kuitenkaan ole kone. 

– Se, että ihmisestä otetaan koko ajan enemmän tehoja irti, on kestämätön ajatus. Elämässä on muutakin kuin työ, ja voimavaroja pitää jäädä myös muuhun elämään. Ei kaikki vapaa-aika saa mennä työstä toipumiseen niin, ettei jakseta tehdä enää mitään muuta, Luukkanen sanoo. 

Ihminen, joka on ajettu oman jaksamisensa äärirajoille, ei ole tehokas ja tuottava työntekijä. Työuupunut saattaa tehdä työssään entistä enemmän virheitä, tämän työteho hidastuu ja työn laatu heikkenee. Jos ongelma laajenee koko työyhteisöön, ei tilanne voi olla näkymättä yrityksen tuottavuudessa.  

– On hyvin lyhytnäköinen ajatus, että työntekijästä otetaan kaikki tehot pois ja sitten otetaan uusi tilalle, Luukkanen sanoo. 

Ylikuormitus on kallista kaikille 

Yhteiskunnalle työuupumus ja sen aiheuttamat poissaolot työstä sekä työntekijän mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tulevat kalliiksi. 

– Tässä taloudellisessa tilanteessa ja väestön ikääntyessä ei ole varaa menettää yhtään työkykyistä työntekijää ja veronmaksajaa, Luukkanen sanoo.  

Uupuneilla aivoilla ei toteuteta työelämässä kaivattuja uusia innovaatioita. Työuupumus aiheuttaa kognitiivisia haasteita, jolloin esimerkiksi uuden oppiminen hidastuu ja vaikeutuu.  

– Yksilön kannalta työuupumus heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Pitkittyessään se voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, Luukkanen sanoo.  

Työuupumus ei ole itsenäinen sairausdiagnoosi, eikä se pääsääntöisesti oikeuta sairauspäivärahaan. Kun työnantajan maksama sairausajan palkka päättyy, voi työuupumuksesta kärsivä henkilö pahimmillaan jäädä ilman tuloja.  

Ammattiliitto Pro ehdottaa lakimuutosta, jonka myötä työntekijällä olisi työuupumuksen perusteella oikeus sairauspäivärahaan. Allekirjoita kansalaisaloite: ylikuormituspäivä.fi  

Työn on oltava ihmisen mittainen 

Jotta työ ei sairastuttaisi työntekijöitä ja ylikuormituspäivä saataisiin historiaan, on työnantajien tartuttava toimeen. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työpaikan fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Luukkasen mukaan se olisi tehtävä ennakoivasti, mutta viimeistään siinä vaiheessa, jos työntekijöillä todetaan työuupumusta. 

– Kuormitustekijät täytyy tunnistaa ja arvioida niiden merkitys työntekijän terveydelle. Sen jälkeen pitää selvittää, millaisilla toimenpiteillä kuormituksen pystyisi estämään tai alentamaan sen tason mahdollisimman pieneksi, Luukkanen sanoo. 

Lain velvoitteesta huolimatta psykososiaalisen kuormituksen riskiarviointeja tehdään Luukkasen mukaan edelleen aivan liian vähän. Se, ettei psykologisia kuormitustekijöitä tunnisteta vaaratekijöiksi yhtä hyvin kuin fyysisiä vaaratekijöitä, ei poista työnantajan vastuuta. Avuksi kannattaa ottaa työterveyshuollon asiantuntemus. 

Myös esihenkilöt tarvitsevat tukea 

Luukkanen ei syytä tilanteesta esihenkilöitä, jotka ovat usein itsekin kuormittuneita. 

– Esihenkilöllä tulee olla riittävät resurssit huolehtia johdettaviensa turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Resurssit tarkoittavat osaamista, keinoja ja valtuuksia puuttua epäkohtiin työpaikalla, Luukkanen sanoo. 

Koska uupunut esihenkilö ei pysty huolehtimaan johdettavistaan, tarvitsevat myös esihenkilöt tukea omalle jaksamiselleen.  

Työuupumuksesta toipuvaa työntekijää sen sijaan voi auttaa palaamaan työhönsä tekemällä työhön määräaikaisia, kohtuullisia mukautuksia. Työtehtäviä voidaan muokata ja keventää, ja työntekijälle voidaan mahdollistaa etätyö tai osa-aikatyö. 

Lisäksi työuupumuksen kitkemiseen vaaditaan lainsäädännöllisiä toimia. Luukkanen peräänkuuluttaa Suomeen psykososiaalisten riskien hallintaan liittyvää asetusta, jossa säädetään tarkemmin työnantajalta vaadittavista toimista.