Ylikuormituspäivä tekee työuupumuksesta näkyvän – allekirjoita kansalaisaloite

Ylikuormituspäivä 2. lokakuuta kuvaa sitä ajankohtaa, johon mennessä työuupumusriskissä olevien työntekijöiden osuus vastaa vuoden kestävän työhyvinvointikapasiteetin ylittymistä. Loppuvuosi otetaan velaksi suomalaisten työhyvinvoinnista. 

– Vertauskuvallisesti voidaan ajatella, että työelämän hyvinvointivarat sisältävä akku on tältä vuodelta käytetty, ja eteenpäin mennään kasvavan työuupumusriskin varassa, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Jarno Turunen. 

Turunen laski vuoden 2026 ylikuormituspäivän Ammattiliitto Pron pyynnöstä. Tarkoituksena on tuoda abstrakti asia, työuupumuksen yleisyys, näkyväksi, konkreettiseksi ja intuitiivisesti ymmärrettäväksi. Ylikuormituspäivän avulla työuupumuksen kehityksestä voidaan viestiä samalla tavalla kuin ekologisella ylikulutuspäivällä viestitään maapallon kantokyvyn ylittymisestä. 

Joka neljäs kärsii työuupumusoireista 

Ylikuormituspäivän taustalla on Työterveyslaitoksen tekemä Miten Suomi voi -tutkimus, johon otettiin tilastollisesti edustava satunnaisotos suomalaisia työntekijöitä. Tutkimuksessa työuupumuksen yleisyyttä selvitettiin burnout assesment toolilla eli BAT-menetelmällä. 

Siinä työuupumuksen neljäksi ydinoireeksi on määritelty krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen, kognitiivisen toiminnan häiriöt kuten keskittymiskyvyn heikentyminen sekä tunteiden hallinnan häiriöt, esimerkiksi äkilliset tunnereaktiot. 

Kyselyssä on 12 eri väittämää, joihin otetaan kantaa. Väittämiin kuuluvat esimerkiksi ”Tunnen itseni henkisesti uupuneeksi työssäni” ja ”En juurikaan palaudu työpäivän jälkeen”. 

Vastaajat on vastausten perusteella jaettu kolmeen ryhmään, niin sanottuun liikennevalomalliin. Ensimmäisellä eli vihreällä ryhmällä ei arvioida olevan työuupumusriskiä lainkaan, toisen eli keltaisen riski uupua on kohonnut. Kolmas eli punainen ryhmä todennäköisesti jo kärsii työuupumuksesta. 

Vuoden 2025 tutkimuksen mukaan noin 9 prosenttia työikäisistä suomalaisista kärsii todennäköisestä työuupumuksesta ja 16 prosentilla on kohonnut riski uupua. Yhteensä noin joka neljäs työntekijöistä kuuluu kohonneen tai korkean työuupumusriskin ryhmään. Jos työuupumusriskissä siis on 25 prosenttia työväestöstä, työelämän ylikuormituspäivä sijoittuu vuoden mittakaavassa 75 prosentin kohdalle. 

Ylikuormituspäivä siirtymässä entistä aikaisemmaksi 

Ylikuormituspäivän siirtyminen myöhemmäksi kalenterivuoteen kertoo työuupumusriskin vähentymisestä ja työhyvinvoinnin paranemisesta. Sen aikaistuminen puolestaan kertoo, että yhä suurempi osa työväestöstä kuuluu kohonneen tai korkean työuupumusriskin ryhmään. Tänä vuonna päivää vietettiin lokakuussa, mutta tilanne on huononemassa. 

– Julkaisimme 5. lokakuuta uuden Miten Suomi voi -kyselyn tulokset, ja valitettavasti päivä siirtyy ensi vuonna jo syyskuun puolelle. Toivomme tietenkin, että ylikuormituspäivä siirtyisi kohti vuoden loppua, Turunen sanoo. 

Työuupumus ei ole itsenäinen sairausdiagnoosi, jonka perusteella työntekijällä olisi oikeus sairauspäivärahaan. Tämän toimeentulon turvaamiseksi työuupumus saatetaankin lääkärin vastaanotolla kirjata esimerkiksi masennukseksi. Siksi kyselytutkimukset ovat ainoa keino luotettavasti selvittää työuupumuksen yleisyyttä. 

– Työuupumus ei ole pelkästään yksilön ongelma. Työuupuneiden suuri määrä kertoo siitä, että koko työelämässä on rakenteellista kuormitusta, jota olisi syytä lähteä ratkomaan, Turunen sanoo. 

Turusen mukaan työuupumuksen ehkäisy ei vaadi yksittäisiä ihmekeinoja, vaan työn sujuvuuden parantamista. Siis turhan byrokratian vähentämistä, tavoitteiden ja vastuiden selkeyttämistä, työn tulosten näkyväksi tekemistä sekä mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittyä työssä.