Pysähdy hetkeksi ja mieti, kuinka suuren osan elämästämme vietämme työn parissa. Keskimäärin noin kolmasosan vuorokaudesta, viitenä päivänä viikossa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Monelle työ täyttää suuren osan hereilläoloajasta, ja sen ulkopuolellakin ajatukset pyörivät työssä, työstä palautumisessa tai työpaikan etsimisessä. Työ on monella elämän osa-alue, jonka ympärille arki, toimeentulo ja tulevaisuuden suunnitelmat rakentuvat.
Ajankohtainen esitys määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamisesta havainnollistaa, kuinka työelämän lainsäädäntö vaikuttaa laajasti ihmisten arkeen ja valintoihin. Kun määräaikaisuuksia tehdään aiempaa kevyemmin, on hyvin todennäköistä, että epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät vakituisten työsuhteiden kustannuksella. Tutkimuksissa on jo pitkään osoitettu, että epävarmat työsuhteet vaikuttavat perheellistymishaaveisiin, etenkin naisilla, koska erityisesti he kohtaavat raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Asunnon ostaminen, perheen perustaminen tai jopa arjen taloudellinen ennakointi on huomattavasti haastavampaa, jos toimeentulo on katkonaista ja tulevaisuus epäselvä. Kyse on rakenteista, jotka ohjaavat ihmisten valintoja.
Työterveyslaitoksen mukaan joka neljännellä suomalaisella työuupumusoireilu on huolestuttavalla tasolla. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi pahoinvointi työssä tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja vaikutukset ovat laajat. Työilmapiiri, työturvallisuus ja työsuojelu eivät ole vain työpaikan sisäisiä kysymyksiä. Ne heijastuvat työntekijän mielialaan, terveyteen ja sitä kautta perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Huonosti voiva työntekijä ei kuormitu vain itse, vaan kuormitus valuu väistämättä myös kotiin.
Työ on harvoin vain työtä
Kun tiedämme, kuinka keskeinen rooli työllä on ihmiselämässä, on selvää, että työelämän lainsäädäntöä uudistettaessa vaikutuksia on tarkasteltava tätä kokonaisuutta vasten. On kysyttävä, miten työelämän epävarmuuden lisääminen, työsuhdeturvan heikentäminen tai työhyvinvoinnin kehittämättä jättäminen vaikuttavat yksilön tai perheiden elämään nyt? Entä millaisia seurauksia päätöksillä on vuosien tai vuosikymmenten päästä, jopa tuleviin sukupolviin?
Tällä hallituskaudella työelämän lainsäädännön vaikutuksia on tarkasteltu pitkälti talous- ja työllisyysvaikutusten kautta, ja nekin arviot ovat usein olleet epävarmoja. Samaan aikaan esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi on jätetty sivuun, vaikka juuri päätösten laajempi arviointi lisäisi ymmärrystä työelämän uudistusten pitkäkestoisista seurauksista.
Juuri siksi me Ammattiliitto Prossa teemme työtä sen eteen, että lainsäädäntöä uudistettaessa vaikutukset arvioidaan laajasti ja vastuullisesti, ihmisten (työ)elämää kokonaisuutena tarkastellen.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntija.
